Opiskelijasta ammattilaiseksi – häikäiseekö tulevaisuus vai onko epävarmuuden pimeys pelottava?
11.12.2020 | Uratarinat
Näin loppuvuodesta monen tradenomiopiskelijan taival opiskelijana alkaa olla ohi. Vaikka perinteiset valmistujaiset ovat suurimmaksi osin peruttu tai siirretty verkkoon, se ei silti poista valmistuvan tradenomiopiskelijan intoa ja jännitystä elämänmuutoksista, mitkä hänellä ovat edessä. Monelle opiskelijasta ammattilaiseksi vaihtaminen luo myös pelkoa tulevaisuudesta; olenko nyt oman alani asiantuntija? Saanko oman alan töitä heti vai jäänkö työttömäksi? Taikka joudunko alalle, jolla en haluaisi valmistumisen jälkeen työskennellä?
Myös MeriSade Kuusela kokee tämän vaiheen elämässä hieman pelottavana. Hän valmistuu juuri Laurea-ammattikorkeakoulusta Safety, security and risk management tutkinnosta vuotta ennen tavoiteajan täyttymistä. Kuusela on yksi onnekkaista, vaikka onnella ei tässä ole mitään tekemistä; hän on saanut jo työpaikan turvallisuusalan ammattiopistosta ensi kevääksi omalta kotiseudultaan Kymenlaaksosta. Opiskeluaika oli hektistä, eikä Kuusela ole lukion jälkeen paljoa paikallaan pysynyt, joten nyt paluu kotiseudulle kuulostaa rauhoittavalta ratkaisulta.
Kuuselan aikainen valmistuminen vahvistui syksyllä 2019. Tätä tietoa seurasi pelko ja kaihoisuus, miten sitä tulee pärjäämään ilman sitä tiivistä porukkaa, minkä on koulusta ympärilleen löytänyt, ja keiden kanssa monet projektit on tehty. Parhaillaan jylläävä pandemia iskikin juuri otolliseen aikaan; Kuusela ei voinut kuin pärjätä yksin, ja sai pehmeän laskun tähän nivelvaiheeseen. Luottamus yksin tekemiseen ja omaan osaamiseen sai aivan uuden tuulen kotona yksin työskennellessä. Myös toisen harjoittelun tekeminen kokonaan etänä tapaamatta kertaakaan työkavereita auttoi Kuuselaa tottumaan yksin tekemiseen ja valmisti häntä tulevaan kevääseen, mikä näillä näkymin on kokonaan etänä.
Opinnäytetyö on ollut ihan omaa luokkaansa. Kuusela myöntää vääntäneensä sen kanssa monena iltana, mutta onneksi hänellä on ollut ystäviä samassa tilanteessa samaan aikaan hänen kanssaan, ja perheen suunnalta hän on saanut tukea tähän prosessiin. Opinnäytetyön palauttamisen jälkeen tuli helpottuneisuuden tunne pitkän työn päättymisen takia. Kuusela teki opinnäytetyön toimeksiantajalle, joka helpottikin, kun hänen ei tarvinnut keksiä aihetta tyhjästä. Jos kuitenkin on keksinyt aiheen, joka kiinnostaa, mutta toimeksiantajaa ei ole, niin Kuuselan mukaan tätä ei kannata pelästyä. Yksi tärkeimpiä asioita Kuuselan mukaan on löytää juuri sellainen aihe ja tyyli sen työstämiseen, mikä itselle tuntuu sopivimmalta. Siihen tulee kyllästymään, tällöin kannattaa ottaa hetken taukoa työn kirjoittamisesta Kuuselan mukaan.
Kuuselan koulussa Laureassa opiskellaan suurimmaksi osaksi projektipainotteisesti. Tämä onkin Kuuselan mukaan auttanut siirtymää työelämään koulun jälkeen. Opiskeluaikanaan hän muistaa tehneensä yhden projektin keksitylle toimeksiantajalle, lopuilla projekteilla oli oikea firma toimeksiantajana. Näiden lisäksi työharjoittelut ovat Kuuselan mukaan olleet tätä vaihetta tukevimpia asioita opiskelun aikana. Niistä saa suoraa kokemusta työelämää varten sekä mahdollisesti jalan oven väliin, joten kannattaa valita juuri itselle sopivimmat ja kiinnostavimmat työharjoittelupaikat. Näitä hakiessa kannattaa ahkerasti selvittää ja kysyä, mitä juuri se paikka ja työnantaja voisi sinulle antaa. Ja kun siellä työharjoittelussa olet, älä tee mitään puoliteholla, vaan panosta siihen, niin sekä sinä että työnantaja saatte parhaan mahdollisuuden kokemuksen harjoittelusta.
Niille ketkä käy samaa prosessia läpi mitä Kuusela on käynyt tänä loppuvuonna, hän haluaa muistuttaa, että kannattaa olla armollinen itselle. Kaikki varmaan toivoisivat unelmaduunin saamista heti opiskelujen päättyessä, mutta jostain pitää aloittaa. Kaikki työkokemus on vain voittoa, varsinkin näin koronan aikaan. Kuusela suosittelee myös muistamaan, että ammattikorkeakouluista valmistuu rautaisia ammattilaisia. Eli jos tuntuu ettei osaa tai tiedä tarpeeksi, niin ei kannata pelästyä. Näin isojen muutosten keskellä varmaan lähes jokainen käy samoja tuntemuksia läpi.
Kuusela antaa vielä muutaman vinkin opintojen kanssa painiville. Älkää unohtako luoda näitä kliseisiä verkostoja. Kuuselan äiti oli sanonut hänelle opintojen alkaessa, että parhaimmat verkostot luodaan koulun ulkopuolella. Eli jos et opiskelijabileissä muuten kierrä, niin fuksiaisiin vähintään kannattaa silti osallistua. Verkostoista ei ole kuin hyötyä, on se sitten uusien ystävien tai piilotyöpaikan saaminen. Tämän lisäksi Kuusela suosittelee miettimään opintokokonaisuuden tarkkaan. Vaikka kavereiden kanssa samojen kurssien valitseminen tuntuisikin parhaalta idealta, se ei välttämättä ole. Tärkeintä on löytää ne itseä eniten hyödyttävimmät ja kiinnostavimmat kurssit, jotka tukevat tulevaisuuden urasuunnitelmiasi.
Vaikka tämä vaihe opiskelijasta ammattilaiseksi siis pelottaisikin, niin älä huoli, et ole tämän pelon kanssa yksin. Muista ottaa kaikki ilo ja oppiminen irti opiskeluajastasi, nämä muistot ja opit tulevat tukemaan sinua asiantuntijuuttasi ja matkaasi kohti unelmiesi työpaikkaa.
Paljon onnea jokaiselle valmistuvalle tradenomiopiskelijalle!
Lisää aiheesta: Uratarinat
Vieraskynä: Tradenomina EU-uralle?
Jos joku olisi vuonna 2018 aloittaessani tradenomiopinnot sanonut, että tulen vielä työskentelemään Euroopan parlamentissa ja avustamaan esimerkiksi tämän hetken suurimpien ilmastolakien kanssa, en olisi ikinä uskonut.
Kokemus kerrallaan kohti uutta, kannustaa vuoden tradenomiopiskelija Emília Holányi
Unkarin pääkaupungista Budapestista kotoisin oleva Holányi kertoo hyötyneensä siitä, että suhtautuu avoimin mielin uusiin asioihin ja ihmisiin. Lue vuoden Tradenomiopiskelijaksi valitun Emília Holányin haastattelu!
Hyppy työelämään.
Emma Harjulan tarina hypystä työelämään. Blogikirjoitus on osa Opiskelijasta Ammattilaiseksi -kampanjaa.
Ympyrä sulkeutuu.
Tradenomi Sini Tuovinen kertoo tarinansa keittiöstä koulunpenkille ja takaisin.
Vuoden Tradenomiopiskelija Aleksi Oinonen: ”Markkinoinnissa vetää puoleensa se, ettei koskaan tule valmista”
Aleksi Oinonen valittiin Vuoden Tradenomiopiskelijaksi opiskelijoiden vuosijuhlassa joulukuun alussa. Oinonen palkittiin, sillä hän on opintojen alusta saakka auttanut ja tsempannut muita vuosikurssinsa opiskelijoita. Vuoden Tradenomiopiskelija valitaan, sillä Tradenomit haluaa palkita tradenomien joukosta yksilöitä, jotka ovat omassa yhteisössään olleet luomassa Maailman parasta työelämää ja nostamassa tradenomien profiilia.