Palkat samalle viivalle jo harjoittelussa

Tradenomiopiskelijat suorittavat tutkintoon sisältyvät työharjoittelujaksot pääsääntöisesti palkallisessa työsuhteessa. Palkattomien harjoitteluiden osuus on kuitenkin viime vuosina hieman kasvanut ja palkkauksessa on alakohtaisia eroja.

Tradenomiliitto tutki keväällä 2018 tradenomiopiskelijoiden työharjoittelujaksoja. Tutkimuksessa kartoitettiin muun muassa harjoitteluiden palkallisuutta, ohjausta sekä saavutettavuutta. Tradenomien tilanne on moniin muihin koulutusaloihin verrattuna hyvä, mutta meilläkin palkattomien harjoitteluiden osuus on hieman kasvanut tutkimuksen tarkasteluvälillä vuosina 2014-2017. TRALin mukaan tutkintoon pakollisina sisältyvät harjoittelujaksot tulee pääsääntöisesti suorittaa työsuhteessa eli palkallisina. 

Harjoittelu on monelle opiskelijalle ensimmäinen kosketus ja tärkeä ponnahduslauta oman alansa työelämään. Harjoittelu muovaa opiskelijan mielikuvaa alan käytännöistä ja työehdoista. Moni opiskelija myös vasta etsii omaa tulevaa toimialaansa. Ei siis ihme, että palkattomuuden todettiin vaikuttavan harjoittelun aikana opiskelijan urasuunnitelmiin. Palkatta työskentely, oli kyseessä sitten harjoittelu tai ei, tuskin ainakaan kannustaa ketään hakeutumaan jatkossa vastaaviin tehtäviin. Palkan todettiin vaikuttavan myös viihtyvyyteen; palkallisen harjoittelun suorittaneet opiskelijat kokivat useammin itsensä osaksi työyhteisöä.

Paine suorittaa harjoittelu tutkinnon aikataulussa ajaa usein nopeisiin ratkaisuihin harjoittelupaikan valinnassa. Palkkavaatimuksesta luopuminen on kuitenkin usein karhunpalvelus itselle. Rahallisen kompensaation on todettu paremmin sitouttavan osapuolet harjoittelusuhteeseen ja sen onnistumiseen. Opiskelijan harjoittelun aikana työnantajalta saama ohjaus ei ole peruste palkattomuudelle, sillä työnantaja hyötyy harjoittelun aikana opiskelijan työpanoksesta sekä hänelle opinnoissa jo kertyneestä osaamisesta.

Tradenomiopiskelijat rekrytoidaan työelämän palvelukseen jo ennen valmistumista ja monilla aloilla painitaan työvoimapulan kanssa. Palkallinen ja laadukkaasti järjestetty harjoittelu on työnantajalle myös merkittävä etu kilpailtaessa osaavasta työvoimasta. Olisiko aiheellisempaa puhua työnantajan mahdollisuudesta saada jalkaa oven väliin?

Alue- ja alakohtaiset erot värittävät käytäntöjä

Valmistuneiden tradenomien palkkatilastojen perusteella aluekohtainen vaihtelu ei perustu paikallisen elinkeinoelämän palkanmaksukykyyn vaan ennemminkin vallitsevaan käytäntöön. Opiskelija toimii harjoittelussa ammattikorkeakoulun käyntikorttina ja koulujen tuleekin olla aktiivisesti mukana edistämässä palkallisuutta alueellisesti. Asianmukaisen palkan voi nähdä toimivan eräänlaisena laatutakuuna molempiin suuntiin korkeakoulun ja yrityksen välillä. Tutkimuksen mukaan suhteessa eniten palkallisia harjoitteluita tehtiin pääkaupunkiseudulla ja Tampereella.

Tutkinto-ohjelmittain vertailtaessa liiketoiminnan logistiikan opiskelijoista vain puolet sai harjoittelustaan palkkaa. Useimmiten palkkaa saivat kansainvälisen kaupan tutkinto-ohjelman opiskelijat. Tutkinto-ohjelmien välinen vaihtelu jäi kuitenkin tuloksissa varsin vähäiseksi. Toimialoittain useimmiten palkkaa maksettiin rahoituksen ja kaupan aloilla.

Odotukset vaihtelevat sukupuolittain

TRALin kyselyssä palkallisissa harjoitteluissa palkkatasoissa ei todettu sukupuolten välillä merkittävää vaihtelua, mutta naiset suorittivat harjoittelun palkattomana hieman miehiä useammin. Palkkaerot näkyvät kuitenkin opiskeluaikana jo asenteissa ja odotuksissa. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen keräämän Opiskelijabarometri 2016-aineiston mukaan yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden oma arvio tulevasta palkasta vuosi valmistumisen jälkeen oli miehillä 210 euroa naisten arviota suurempi. Palkkaodotus näkyy myöhemmin työelämään siirtyessä palkkapyynnössä ja luo osaltaan palkkaeroa.

Kannustamme opiskelijoita tarkastamaan palkkapyyntönsä liiton palkkaneuvonnassa jo opintojen ohella työskennellessä.   

Teksti ja lisätiedot: