Tässä vieraskynässä tradenomi Rosamari Rissanen kertoo omat kokemuksensa EU:ssa työskentelystä, sekä millaisia ovia EU-ura voi avata. 

Jos joku olisi vuonna 2018 aloittaessani tradenomiopinnot sanonut, että tulen vielä työskentelemään Euroopan parlamentissa ja avustamaan esimerkiksi tämän hetken suurimpien ilmastolakien kanssa, en olisi ikinä uskonut. 

Mutta niin kuitenkin kävi. Mediatuotannon tradenomin opinnot antoivat loistavat edellytykset hallita ja järjestellä moninaisia kokonaisuuksia, ymmärtää hieman taloutta ja hioa omaa priorisointikykyä. Kun etsin kesällä 2019 tutkintoihin liittyvää harjoittelupaikkaa, yksi läheinen vinkkasi minulle harjoittelusta Euroopan parlamentissa erään europarlamentaarikon tiimissä. Olisin kuulemma hyvä tehtävään.

Politiikka ei koskaan ollut kiinnostanut, mutta päätin silti hakea. Eipä siinä mitään häviäisi. Olisihan se hieno päästä töihin ulkomaille, kun opintojen aikana vaihto-opiskelu ei istunut suunnitelmiin. Epäilyksistä huolimatta minut haluttiin Brysseliin, koska olin ennen tradenomiopintoja hankkinut moninaista työkokemusta ja opintoni tukivat harjoittelijalle erityisesti suunnattuja hallinnon töitä. Ammattikorkeakoulutaustainen siis sopi hommaan loistavasti, vaikka kahta kollegaa lukuunottamatta koko suomalaisten joukko parlamentissa oli yliopistotaustaisia. Kyse oli kuitenkin osaamisesta.

Harjoitteluni päättyi juuri ennen koronaa, mutta kiinnostus politiikkaan syttyi ja vahvasti. Oli ollut suuri kunnia, etuoikeus ja oppimismatka olla harjoittelussa Euroopan parlamentissa. Nautin monikulttuurisesta ja haastavasta työympäristöstä niin paljon, että olisin jäänyt mielelläni ihan oikeaksi avustajaksi, mutta vapaata ei tiimissä kuitenkaan ollut. Parlamentin rajoitukset kun monessa asiassa ovat aika tiukkoja. Kysyin kuitenkin lähtiessäni, mitä minun täytyisi oppia, jotta paikan vapautuessa minut palkattaisiin. Sain vinkit kehityskohteista ja palasin Suomeen.

Suomessa korona-aikaa vietettyäni aloitin ensin toisen europarlamentaarikon kotimaan avustajan sijaisena ja sen jälkeen tuli soitto - josko tulisit takaisin. Ja minähän menin. Olin todistanut kehittymiseni. Työpöydälleni kuuluivat viestintä- ja hallintoasiat, kuten esimerkiksi parlamentin virallisen viestintärahan hallinta ja virallisten vierasryhmämatkojen järjestäminen. Lopulta minua pyydettiin myös sijaistamaan kabinetti-, eli toimistopäällikköä ja sain vastuulleni myös seurata tärkeää Green Deal -ilmastopakettia sekä vastata täysistunnossa äänestysohjeista koko paketin suhteen. Edelleen – tradenomin papereilla ja ammattikorkeakoulutaustalla.

Kesällä tulee kuluneeksi viisi vuotta siitä, kun aikoinaan yksi ihminen uskalsi minulle sanoa, että minä sopisin tradenomina tuohon tehtävään hyvin. Ja siitä lähtien tämä tradenomi on työskennellyt täysipäiväisesti politiikassa. Yksi kannustus, oikea ajoitus, kova työ ja ehkä hiukan tuurikin toi minut tähän. Henkilökohtaisen elämän muututtua palasin viime kesänä Suomeen, mutta työskentelen tällä hetkellä Helsingin apulaispormestarin erityisavustajana. Näilläkään käytävillä ei paljoa tradenomeja näy. Vielä.

Meistä tradenomeista on todellakin ihan mihin haluamme.

Omasta kokemuksestani uskallan väittää, että EU-työt sopivat loistavasti tradenomeille ja EU tarvitsee tradenomien monipuolista osaamista. Meistä tradenomeista on todellakin ihan mihin haluamme!

UKK – Usein kysytyt kysymykset:

Mitä kieliä EU-hommissa tarvitsee osata?

Suomalaisessa europarlamentaarikon toimistossa riittää suomi ja kohtuullinen englanti. Ruotsista on etua, eikä Belgiassa ranskan osaamisesta ole koskaan haittaa.

Minkälaista palkkaa EU:ssa työskennellessä saa?

EU-instituutioissa ei makseta veroja, joten palkasta jää lähes kaikki käteen. Palkka on siis suhteessa parempaa kuin Suomessa.

Mistä voi löytää EU-virkoja?:

EU-virat löytyvät EU:n virallisilta verkkosivuilta, mutta esimerkiksi parlamenttiavustajaksi ei tarvitse virkaa, vaan ne ja monet muut työpaikat löytyvät yksittäisten tahojen sivulta. Kannattaa siis googlata!

Pitääkö kuulua puolueeseen, jotta voi työskennellä EU:ssa?

Puolueeseen kuuluminen ei ole virallinen ehto, mutta samojen arvojen jakaminen avustettavan mepin kanssa on äärimmäisen tärkeää.

Kirjoittaja on EU:ssa uraa tehnyt tradenomi Rosamari Rissanen.