Etusivu Uutiset Valtuusto Valtuuston puheenjohtaja Iida Mikkola kannustaa jäseniä asettumaan ehdolle ja käyttämään äänioikeuttaan

Valtuuston puheenjohtaja Iida Mikkola kannustaa jäseniä asettumaan ehdolle ja käyttämään äänioikeuttaan

• Uutiset
• Valtuusto

07.04.2026

Syksyn valtuustovaaleissa valitaan Tradenomeille uusi valtuusto. Se käyttää liitossa ylintä päätösvaltaa ja linjaa järjestön toimintaa. Valtuuston puheenjohtaja Iida Mikkola kannustaa jäseniä sekä asettumaan ehdolle että käyttämään äänioikeuttaan.

Mikkola kertoo itse pohtineensa aikoinaan ehdokkaaksi lähtemistä jo opiskeluaikana, mutta ei vielä silloin toteuttanut ajatustaan. Lopulta hän haki mukaan valtuustoon aluetoimijoiden kannustamana ja päätyi myöhemmin myös aluetoimintaan. Nyt Mikkola on valtuustossa toista kauttaan ja toimii tällä kaudella sen puheenjohtajana.

Valtuustotyöstä saa hänen mukaansa paljon oppeja työelämän ymmärtämiseen ja myös yleissivistykseen. 

– Valtuustotyö opettaa vastuuta ja auttaa ymmärtämään päätöksenteon prosesseja sekä sitä, mitä avoin ja läpinäkyvä päätöksenteko on. Työtä tehdään tosi kiinnostavien aiheiden parissa, ja kiinnostus yleensä kasvaa sitä mukaa, kun työskentelyä oppii, hän kuvaa.

Mikkola toivoo, että tuleviin vaaleihin saadaan mahdollisimman laaja ja monipuolinen joukko ehdokkaita, jotta jäsenistö olisi mahdollisimman kattavasti edustettuna.

– Tradenomit työskentelevät laajasti eri aloilla. Myös työllisyystilanteet vaihtelevat, ja mukana on eri-ikäisiä ihmisiä eri puolilta Suomea. Liiton tärkein tehtävä on edistää jäsentensä etua työmarkkinoilla. Siksi on tärkeää, että päätöksenteossa on mukana mahdollisimman monipuolinen joukko tradenomeja.

“Jäsenistö päättää, kenelle annetaan luottamus toimia heidän edustajanaan.”

Mikkola painottaa myös valtuustovaaleissa äänestämisen tärkeyttä. Jäsenistö päättää, kenelle annetaan luottamus toimia heidän edustajanaan.

– Valtuusto tekee töitä jäsenistölle, ja jäsenistö päättää kuka jatkaa työskentelyä seuraavalle valtuustokaudelle ja kuka ei. Edustuksellisuus on paras tapa toteuttaa demokraattista ja sujuvaa päätöksentekoa. Olisi mahdotonta tehdä jäsenäänestyksiä kaikista asioista, ja uskon itse, että koko jäsenistön ääni ei siten edes pääsisi kuuluviin, ainoastaan aktiivisten jäsenten ääni. 

Valtuusto päättää liiton taloudesta ja toiminnan painopisteistä

Valtuusto kokoontuu yleensä kaksi kertaa vuodessa

Kevätkokouksessa hyväksytään edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös, ja syyskokouksessa päätetään toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta. Lisäksi valtuusto päättää jäsenmaksun suuruudesta ja hallituksen kokoonpanosta.

– Näiden sääntömääräisten asioiden lisäksi meillä on esimerkiksi tällä kaudella ollut käsittelyssä liiton sääntömuutoksia ja muutoksia vaalijärjestykseen, Mikkola kertoo. 

– Kokousten yhteydessä toimiston henkilökunta järjestää yleensä katsauksen ajankohtaisiin asioihin ja työmarkkinatilanteeseen, eli valtuutetut saavat päätöksenteon näkökulmasta tärkeää yleistietoa, hän jatkaa.

Ylimääräisiä kokouksia järjestetään esimerkiksi silloin, jos työmarkkinoilla tapahtuu isoja käänteitä.

–Valtuusto kokoontuu, jos tapahtuu jotain, joka vaikuttaa esimerkiksi merkittävästi talousarvioon. Juuri tällä hetkellä eletään työmarkkinoilla uudistusten ja muutosten aikaa eli varaudumme siihen, että tilanteet voivat olla arvaamattomiakin. Ylimääräisiä kokouksia pidetään tarpeen tullen.

Kokouksiin valmistautuminen

Kokouksiin valmistautuminen ja materiaaleihin perehtyminen on jokaisen valtuutetun omalla vastuulla, mutta lisäksi asioita käydään läpi valtuuston vapaamuotoisissa iltakouluissa, joissa liiton toiminnanjohtaja esittelee kokouksessa käsiteltävät asiat ja vastaa valtuutettujen kysymyksiin materiaaleista.

– On tärkeää, että valtuutetut ymmärtävät asioita, joista päättävät, koska ne ovat niitä isoja linjoja, joiden perusteella hallitus toimii. Liitossa on huippuasiantuntijoita, jotka avaavat vaativampia asiasisältöjä ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi. Vaikka yleisesti tilanne työmarkkinoilla voi olla haastava, meillä on kuitenkin sisäisesti mahdollisuudet ymmärtää päätöksentekoa ja tuki päättäjänä toimimiseen on ihan valtavan hyvä, Mikkola sanoo.

“Tuki päättäjänä toimimiseen on valtavan hyvä.”

Valtuustossa on hyvä yhteishenki

Mikkola kertoo valtuustotyön yhteisöllisyydestä ja siitä, miten merkittävä ryhmä valtuusto on henkilökohtaisen verkoston näkökulmasta. Hän kiittelee myös valtuuston yhteishenkeä ja toimintatapoja. 

– Koen olevani etuoikeutettu, että saan olla mukana tällaisessa porukassa. Tämä on monessa mielessä rikastuttava ja opettava kokemus. Olemme tosi onnekkaita, että meillä on ollut koko ajan hyvä keskusteluyhteys valtuuston, hallituksen ja toimiston kesken. Meillä on ihana yhteisö, jossa kohdataan ihmiset ihmisinä. Tämä työ on niin paljon muutakin kuin papereiden pyörittelyä ja kuivaa kokoustamista. 

Työmarkkinoilla tapahtuvat muutokset ja yleisesti heikko taloustilanne näkyvät myös valtuustotyössä ja päättäjät ovat vastuullisessa asemassa tekemään jäsenistön etujen mukaisia päätöksiä. 

– Tradenomeissa on aina tehty aika proaktiivista edunvalvontaa ja on tärkeää, että ollaan siinä aallonharjalla. Esimerkiksi jäsenmaksun verovähennysoikeuden poisto on iso muutos ja sen vaikutukset ovat vielä epäselviä. Työttömyyden lisääntyminen herättää pohdintaa, onko ihmisillä varaa olla  työmarkkinajärjestön jäsenenä? Mutta onko varaa olla olemattakaan? Se on myös iso kysymys, toteaa Mikkola.

Teksti: Mari Lohisalo

Kiinnostuitko ehdokkuudesta?

Kiinnostuitko ehdokkuudesta? Lue täältä, miten valtuusto valitaan!

Lue valtuuston valinnasta