Toimiva työyhteisö ei rakennu kaverisuhteiden varaan

Organisaatiopsykologi Pekka Järvinen kävi puhumassa TRALin jäsenille toimivan työyhteisön tunnusmerkeistä ja luottamuksen rakentamisesta työpaikalla. Järvisellä on 30 vuoden kokemus yritysten ja julkisen hallinnon esimiesten ja henkilöstön koulutuksesta sekä konsultoinnista erilaisissa muutos-, kehittämis- ja konfliktitilanteissa. Lisäksi hän on kirjoittanut kymmenkunta kirjaa esimies- ja työyhteisötaidoista.

Kaikki kanssakäymisemme nojaa olettamukseen, että voimme luottaa toisiin ihmisiin. Luottamuksen arviointi on usein tiedostamatonta, emmekä pohdi tietoisesti, onko joku luottamuksemme arvoinen.  – Luottamus sisältää aina riskin pettymyksestä tai huijatuksi tulemisesta, joten olemme ihmissuhteissamme haavoittuvaisia – myös työpaikalla, toteaa Järvinen.

Järvisen luento keräsi noin 50 luottamuksen rakentamisesta kiinnostunutta jäsentä Pasilaan. 

Työyhteisöt koostuvat yksilöistä, jotka rakentavat keskinäisiä suhteita, joista osa toimii paremmin, osa huonommin. Persoonallisuutemme ytimessä on suhtautuminen omaan itseemme ja se heijastuu myös kaikkeen kanssakäymiseen muiden kanssa. – Paitsi toisiin, työelämässä on tärkeää luottaa itseensä. Se, uskommeko omiin kykyihimme ja siihen tulemmeko hyväksytyksi työyhteisössä, vaikuttaa käytökseemme merkittävästi, sanoo Järvinen.

Ole oma itsesi – vai kannattaako kuitenkaan?

Olemme tottuneet ajattelemaan, että joka tilanteessa pitäisi pyrkiä olemaan mahdollisimman aidosti oma itsensä. Järvisen mukaan sosiaalinen elämä on kuitenkin teatteria, jossa esitämme itseämme eri rooleissa oikeastaan aina. 

– Työpaikalla ollaan työrooleissa ja niihin perustuvissa ammatillisissa suhteissa. Työrooliin liittyy erilaisia tehtäviä, vastuita ja odotuksia, jotka meidän täytyy hoitaa, vaikka emme pitäisi työparistamme tai homma ei oikein huvittaisi, Järvinen kuvaa.

Eri rooleissa keskeistä on vaikutelman luonti. Vaikka osaamisen ja asiantuntemuksen pitäisi työroolissa ratkaista, puitteet ja ulkoinen olemus luovat uskottavuutta. Järvinen antaa esimerkin: – Jos presidentti yllättäen pitäisi uuden vuoden puheensa tuulipuku yllään autotallista käsin, asiasisältöön olisi vaikea kiinnittää huomiota ja hänen uskottavuutensa kärsisi.

Työpaikalla ei kuitenkaan ole tarkoitus esittää mitään. Jos kotona käyttäytyy aivan eri lailla kuin työpaikalla, roolin vetäminen töissä voi käydä raskaaksi ja johtaa henkiseen ylikuormitukseen. Olennaista on pystyä nousemaan henkilökemioiden yläpuolelle. – Työpaikalla on parempi teeskennellä mukavaa kuin olla aidosti tyly, Järvinen summaa. 

Pyri pitämään työasiat ja ihmissuhteet erillään

Luottamuksen ja työhyvinvoinnin merkitys korostuu voimakkaasti koko ajan. Jos luottamus työpaikalla rikkoontuu ja huonoihin henkilökemioihin reagoidaan vahvasti tunteilla, seuraukset ovat ikäviä: sairauspoissaoloja, henkilöstön vaihtuvuutta ja maineen menetystä esimerkiksi asiakkaiden silmissä. 

– Luottamusta luo ja ylläpitää se, että ihmiset kykenevät toimimaan ammatillisesti ja pitämään työ- ja ihmissuhteet riittävän erillään. Työhön liittyviä erimielisyyksiä ei tule sotkea ihmissuhteisiin työpaikalla, toteaa Järvinen.

Käytännössä tunteiden erottaminen työasioista ei kuitenkaan ole kovin helppoa. Tunnesuhteiden ei silti saa antaa dominoida, vaan työtehtävät ja ammatillisuus ovat aina etusijalla.

– Erilaisuutta voidaan hyväksyä siihen pisteeseen asti, että se ei vaaranna työrauhaa. Sivistyneellä käytöksellä pääsee pitkälle, Järvinen muistuttaa.

Kun on kyse ihmissuhteisiin liittyvistä ongelmista työpaikalla, pieniin signaaleihin ja omiin havaintoihinsa kannattaa luottaa. – Jos esimerkiksi esimiehellä herää epäilys työntekijän asiattomasta käytöksestä, asiaa kannattaa aina tutkia lähemmin. Silmien sulkeminen johtaa yleensä kytevien ongelmien pitkittymiseen ja mutkistumiseen, ohjeistaa Järvinen.

Teksti ja kuva: Maarit Laakso