TRAL-blogi: Miksi työpaikkakiusaamiseen ei puututa?

Työpaikkakiusaaminen on toistuvaa, pitkään jatkuvaa ja systemaattista kielteistä kohtelua, loukkaamista, alistamista ja mitätöintiä.

Kiusaaminen mielletään usein koulussa tapahtuvaksi lasten ja nuorten ongelmaksi. Samalla ajattelemme, ettei kiusaamista juurikaan esiinny aikuisten kesken. Tämä on kuitenkin valitettavasti osoittautunut vääräksi, sillä työpaikkakiusaaminen on varsin yleistä ja siitä aiheutuvat inhimilliset vauriot sekä taloudelliset kustannukset ovat mittavat.

Selvitimme alkuvuodesta jäsenistömme kokemuksia kiusaamiseen liittyen. Halusimme tietää, kuinka moni tunnistaa kiusaamista tapahtuneen työyhteisössään, kuka kiusaa ja millä keinoin kiusaamista voidaan ehkäistä. Kyselymme tulokset tuovat esiin työyhteisöjen ikävän puolen: kaksi kolmasosaa vastaajista oli havainnut kiusaamista työpaikoillaan ja kaksi viidestä puolestaan on kokenut itse tulleensa työpaikkakiusatuksi. Vielä huolestuttavampaa on, ettei siihen puututa. Yli puolet vastaajista kertoi, ettei heidän työpaikallaan kiusaaminen ole aiheuttanut minkäänlaisia toimia.

Kiusaaminen on aina subjektiivinen kokemus. Työterveyslaitos on määritellyt sen seuraavasti: "työpaikkakiusaaminen on toistuvaa, pitkään jatkuvaa ja systemaattista kielteistä kohtelua, loukkaamista, alistamista ja mitätöintiä. Kiusaaminen etenee prosessina, jonka seurauksena kohteeksi joutunut ajautuu puolustuskyvyttömään tilanteeseen. Arjen ohimenevä huono kohtelu muuttuu kiusaamiseksi, kun asiaton ja loukkaava käyttäytyminen on toistuvaa, systemaattista ja jatkuvaa".

Miksi kiusaamiseen ei sitten puututa?

Jos kaksi kolmesta havaitsee kiusaamista työyhteisössä, on selvää, että ilmiö tunnistetaan. Koska kokemus on subjektiivinen, kollegan ei välttämättä miellä tekemisiään kiusaamiseksi. Voi olla itselleenkin vaikeaa tunnustaa olevansa kiusaaja. Tutkimustulostemme mukaan ainoastaan kolme prosenttia vastaajista tunnusti syyllistyneensä työpaikkakiusaamiseen uransa aikana.

Myös kynnys asiasta ilmoittamisesta on korkea; moni kiusattu pelkää leimaantuvansa hankalaksi, arvelee muiden vähättelevän kokemaansa kiusaamista tai epäilee, ettei tilanteelle tehdä mitään. Näissä tilanteissa kiusattu usein painii ongelman kanssa yksin uupumukseen saakka ja vaihtaa kaikessa hiljaisuudessa työpaikkaa kiusaajan jäädessä tehtäviinsä.

Jo ennestään työelämän kiristynyt tahti ja vaatimusten kasvaminen on lisännyt työntekijöiden psyykkistä kuormitusta ja mielenterveyden häiriöistä aiheutuvia työkyvyn alenemisia työpaikoilla. Kun tähän yhtälöön lisätään työpaikkakiusaamisesta aiheutuvat pitkät sairauslomat, on hintalappu niin yksilölle, työnantajalle kuin yhteiskunnallekin kohtuuton. Yhden sairauspäivän hinta on keskimäärin 350 euroa ja jos tutkimusten mukaan 100 000 työntekijää kokee tulevansa päivittäin kiusatuksi, on ongelman mittakaava valtava.  Jo yksin tästä syystä jokaisella työpaikalla on kiinnitettävä huomiota työhyvinvoinnin lisäämiseen ja ennaltaehkäiseviin toimiin.

Kenen pitää puuttua kiusaamiseen ja mitä siitä pitäisi seurata?

Jokaisella meillä on velvollisuus puuttua kiusaamiseen, mikäli sellaista työpaikallaan havaitsee tai on itse sen kohteena. Asiasta on ilmoitettava lähiesimiehelle, jonka on ryhdyttävä toimiin. Tukena näissä tilanteissa ovat myös työsuojeluvaltuutetut, luottamusmiehet ja oman liittosi työsuhdeneuvonta. Käsittelimme työpaikkakiusaamiseen puuttumista vuoden ensimmäisessä Tradenomi-lehdessä, josta voit lukea lisää käytännön ohjeita.

Kartoitimme kyselyssämme myös mielipiteitä siitä, mitä työpaikkakiusaamisesta pitäisi seurata. Monet vastaajat kokivat kiusaajien pääsevän liian helpolla ja kannattivat koviakin keinoja kiusaamisen kitkemiseksi työpaikoilta. Edelleen puhuttelua sekä varoituksen antamista pidettiin tärkeinä keinoina, mutta jopa 15 prosenttia vastaajista antaisi tapaukset viranomaisten tarkasteluun sakkorangaistuksen kera. 12 prosenttia pidättäisi kiusaajan palkan määräajaksi. Joka neljäs on valmis luovuttamaan työpaikkakiusaamisesta rankaisemisvastuun työpaikan ulkopuolelle.

Puuttumalla kiusaamiseen ja panostamalla työhyvinvoinnin ennaltaehkäiseviin toimiin, edistämme työelämää, jossa kaikki voivat hyvin. Varhaisen välittämisen malli tulee luoda ja ottaa käyttöön jokaisella työpaikalla ja työterveyshuollon ja työnantajan on tehtävä systemaattista yhteistyötä, jotta ongelmiin voidaan puuttua ajoissa.

Kiusaamisen kitkeminen on jokaisen meidän velvollisuus, sillä yhteiskunnallamme ei ole varaa menettää yhtäkään osaajaa kiusaamisen takia - otetaan yhdessä tavoitteeksi nollatoleranssi työpaikkakiusaamiselle!

Teksti ja lisätiedot: