Heidi Retsä, IT-tradenomit: ”Vaikuttaminen on keino varmistaa, että jäsenten ääni muuttuu konkreettisiksi asioiksi”
IT-tradenomien ryhmää vetävä Heidi Retsä on kolmannen kauden valtuutettu. Hän päätyi alun perin mukaan IT-tradenomit ry:n toimintaan ja hallitukseen. Vaikuttaminen ja aktiivitoiminta oli aina kiinnostanut Retsää, joten ehdokkuus valtuustovaaleissa oli luonteva seuraava askel.
Mikä on tärkeintä valtuustotyössä?
Minulle on tärkeää päästä vaikuttamaan, mihin suuntaan liitto kehittyy ja tuoda esiin it-tradenomijäsenten tarpeet päätöksentekoon. Valtuustotyössä on tärkeää ryhmien välinen yhteistyö ja haluaisin, että jatkossakin identifioidumme it-tradenomien selkeänä edunvalvojana.
Onko sinulla ollut teemoja, joita olet tuonut esiin tällä kaudella?
Olen nostanut esiin IT-tradenomien näkyvyyttä osana liiton kokonaisuutta tuomalla esiin alan edunvalvonnan tärkeyttä. Liitollamme on vahvaa asiantuntemusta osana Tietoalan työehtosopimuksen taustaryhmää neuvottelujärjestömme YTN:n kautta ja olemalla mukana valtuustossa pystymme varmistamaan työehtojen säilymistä ja kehittämistä.
Mitä olet oppinut valtuustotyössä?
Se on opettanut tarkastelemaan asioita laajemmasta perspektiivistä. Strategia ja toimintasuunnitelma sekä taloustilanne ohjaavat toimintaa ja ne vaikuttavat siihen, miten pystymme priorisoimaan asioita. Minusta tärkeintä on aina miettiä, mitä lisäarvoa tuotamme jäsenille. On ollut kiva nähdä, miten strategia ja toimintasuunnitelma ja talousarvio konkretisoituvat ja miten niistä tulee näkyviä asioita.
Millainen ryhmän vetäjän rooli on?
Ryhmän vetäjä toimii siltana eri ryhmien välillä ja fasilitoi oman ryhmän osalta keskustelua ja käy sitä muiden ryhmien suuntaan. Minä varmistan, että tieto kulkee kaikkiin suuntiin, ja pystyn tuomaan muilta ryhmiltä esiin nousseita kysymyksiä meidän omalle ryhmällemme keskusteltavaksi.
Miksi valtuustovaikuttaminen on tärkeää?
Asiat eivät muutu itsestään. Vaikuttaminen on yleensä aika pitkäjänteistä työtä. Valtuusto päättää, mitä tavoitteita liitto lähtee edistämään ja miten resursseja kohdennetaan, ja sen jälkeen päätökset viedään eteenpäin. Henkilöstö tekee työtä konkreettisesti ja vie asioita työmarkkinapöytiin ja lausuntoihin, tapaa päättäjiä ja edistää tavoitteitamme eduskunnan suuntaan. Se työ, mitä siellä sitten lähdetään tekemään, ei ole nopeaa, koska lainsäädäntö ei kuitenkaan ihan heti muutu. Valtuustossa pystytään tekemään työtä taustalla ja edistämään asioita koko ajan.
Vaikuttaminen on keino varmistaa, että jäsenten ääni ei jää vaan keskusteluksi, vaan muuttuu asioiksi, jotka konkreettisesti vaikuttavat jäsenten arkeen positiivisesti.
Miten kannustaisit mukaan henkilöä, joka on kiinnostunut, mutta epäilee, ettei ole osaamista tai aikaa työhön?
Valtuustoon voi ehdottomasti lähteä ehdolle ilman mitään etukäteistä osaamista. Itse lähdin ihan täysin noviisina, minulla ei ollut edes aluetoimintataustaa, eikä muuta vahvaa aktiivitaustaa, jota monella muulla on. Osaaminen on silti riittänyt tosi hyvin, koska meillä on niin hyvä perehdytys ja aina on mukana kokeneita, joilta saa tukea. Lisäksi toimiston asiantuntijoilta saa apua.
Kokouksiin valmistautumiseen ja materiaalien läpikäyntiin kuluu yleensä jonkun verran aikaa. Sen jälkeen käydään oman ryhmän kanssa keskustelu tärkeistä nostoista ja lisäksi on iltakoulut, joissa aiheita tarkennetaan.
Kokouspäivä vie yleensä koko päivän, koska meillä on siellä aina myös ajankohtaiskatsaus ja asiantuntijapuheenvuoroja. Itse sääntömääräinen kokous on tosi tehokas ja saadaan pidettyä nopeasti juuri sen takia, että kaikki ovat valmistautuneet huolellisesti etukäteen.
Se riittää, että on kiinnostunut oman liiton asioista, ja haluaa oppia ja vaikuttaa asioihin. Sanoisin, että jos on edes harkinnut ehdokkuutta, niin ehdottomasti kannattaa lähteä.
Millaisia ihmisiä toivoisit ehdokkaiksi?
Olisi hienoa, että valtuustossa olisi ihmisiä, jotka haluavat perehtyä asioihin, muodostaa oman näkemyksensä ja tuoda kysymyksiä rohkeasti esiin. Jos uskaltaa avata suunsa, on mahdollista kehittää asioita paremmaksi ja jäsenlähtöisemmäksi myös tulevaisuudessa. Mukana pitää olla monenlaisia ihmisiä, mutta on hyvä, että on sellaisia, jotka uskaltavat kysyä ja kyseenalaistaa, koska tosi helposti totumme tiettyyn tapaan tehdä ja minusta varsinkin ammattiliitossa meidän pitää pystyä kehittymään ja kehittämään itseämme jatkuvasti.
Mikä sinut yllätti, kun lähdit toimintaan mukaan?
Oli paljonkin sellaisia asioita, mitkä yllättivät, koska eihän sitä oikeasti näe ulospäin yhtään, miten tämä kaikki toimii ja miten asiat etenevät valtuusto- ja hallitustyöstä kentälle. Myös se yllätti, miten monen eri toimijan kanssa Tradenomit tekee yhteistyötä ja miten neuvottelujärjestömme YTN ja keskusjärjestömme Akava toimivat. En esimerkiksi tiennyt, miten paljon meidän ammattiliiton työntekijöitä on mukana YTN:n ja Akavan toiminnassa. He vievät asioita eteenpäin siellä, ja sen kautta niillä on paljon isompi voima takana. On hienoa välillä tunnistaa, että joku tietty keskustelun aihe on tullut meidän liiton kautta.
Haluan kannustaa ihmisiä lähtemään ehdolle valtuustovaaleihin. On hyvä, että henkilöt toiminnassa vaihtuvat tasaisin väliajoin, ja että mukana on sekä uutta että vanhaa. Sillä tavalla päästään eteenpäin. Sen takia en itse aio jatkaa enää neljännelle kaudelle, vaan tehdä tilaa uusille toimijoille.
Teksti: Mari Lohisalo
Kiinnostuitko ehdokkuudesta?
Kiinnostuitko ehdokkuudesta? Lue täältä, miten valtuusto valitaan!
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Rosamari Rissanen, Turun seudun tradenomit: ”Työ on paljon mielenkiintoisempaa kuin uskalsin toivoa”
