Tiivistelmä:
- Insinööriliitto, OAJ ja Tradenomit vaativat stoppia fuusiokehitykselle korkeakouluissa.
- Liittojen mielestä tehokkain kehittämistapa on sopimusperustainen allianssi, ei hallitsemattomat yhdistymiset.
- Korkeakoulutuksen duaalimalli vaatii yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaisten tehtävien kunnioittamista.
- Yliopistojohtoiset konsernirakenteet uhkaavat ammattikorkeakoulujen autonomiaa ja alueellista elinvoimaa.
- Webinaarissa esitellään selvitys, joka tuo esiin huolen korkeakoulukentän kehityssuunnasta.
Insinööriliitto, Opetusalan ammattijärjestö OAJ ja Tradenomit vaativat stoppia meneillään olevalle korkeakoulusektorien väliselle fuusiokehitykselle. Korkeakoulujärjestelmämme on ajautunut tilaan, jossa ammattikorkeakoulujen omistajuutta järjestellään yrityskauppamaisilla ratkaisuilla ja suuruuden ideologialla ilman tutkimusnäyttöä hyödyistä.
Liittojen mielestä vaikuttavin tapa korkeakoulujen kehittämiseksi on sopimusperustainen allianssi, eivätkä nykyiset, hallitsemattomat yhdistymiset.
Suomalainen korkeakoulutuksen duaalimalli perustuu kahden erilaisen mutta samanarvoisen tehtävälogiikan rinnakkain oloon. Yliopistot tuottavat pitkän aikavälin tieteellistä tutkimusta tiedeyhteisöohjautuvasti, kun taas ammattikorkeakoulut tuottavat ketterää, työelämälähtöistä osaamista ja soveltavaa TKI-toimintaa pk-yritysten ja alueiden tarpeisiin. Ero korkeakoulujen välillä ei ole arvojärjestys vaan työnjako.
Tänään webinaarissa esiteltävä YTT Jarkko Tirrosen selvitys osoittaa, että yliopistojohtoiset konsernirakenteet uhkaavat murentaa ammattikorkeakoulujen autonomian ja alueellisen elinvoiman. Insinööriliitto, OAJ ja Tradenomit vaativat, että suunta on käännettävä kohti tasavertaisia strategisia alliansseja.
– Ei ole näyttöä siitä, että konsernirakenteet tai fuusiot parantaisivat oppimistuloksia, läpäisyä tai TKI-toiminnan vaikuttavuutta. Päinvastoin, laajat konsernit lisäävät byrokratiaa ja hallinnollista kerroksellisuutta. Koko ei takaa laatua tai vaikuttavuutta, liittojen edustajat sanovat.
Viime vuosina Suomeen on syntynyt vähin äänin seitsemän korkeakoulukonsernia, joissa yliopisto on hankkinut enemmistöosuuden ammattikorkeakoulusta.
– Korkeakoulujen rakenteelliset ratkaisut eivät voi edetä yksittäisten ostotarjousten tai strategiarahoitusjahtien ohjaamana. Nykyinen ”kelluva korkeakoulupolitiikka” on saatava hallintaan, liittojen edustajat vaativat.
Ammattikorkeakoulujen rooli ammatillisten opettajien sekä insinööri-, tradenomi- ja asiantuntijakoulutuksen järjestäjänä on korvaamaton. Jos ammattikorkeakoulut ja AMK-tutkinnot nähdään ensisijaisesti reittinä yliopistojen maisterikoulutukseen, se heikentää ammattikorkeakoulujen omaa tehtävää, profiilia sekä yhteiskunnallista roolia.
– Kaikille eri korkeakoulusektoreilta valmistuneille on löytynyt vakiintunut paikkansa työmarkkinoilta. Tulevaisuuden työelämän tarpeet puoltavat sitä, että ammattikorkeakoulut ovat jatkossakin oma, itsenäinen sektorinsa, eivätkä yliopistojen esiaste, liitot muistuttavat.
Korkeakoulusektoreiden yhteistyölle on paikkansa ja sitä on mahdollista edelleen syventää – esimerkiksi jakamalla laitteistoja, laboratorioita ja rakentamalla joustavia opintopolkuja. Kaikki tämä on täysin mahdollista toteuttaa tasavertaisilla sopimuksilla ilman omistussuhteiden tuomaa alisteisuutta ja raskasta byrokratiaa. Omistusoikeuteen perustuva integraatio sisältää huomattavia toiminnallisia, hallinnollisia ja strategisia riskejä, liittojen edustajat tiivistävät.
Lataa selvitys luettavaksesi
Selvitys ”Rakenne vai vaikuttavuus? Korkeakoulujen välisen yhteistyön uusi suunta” on ladattavissa klikkaamalla tästä.
Katso selvityksen julkaisutilaisuus
Katso tallenne Insinööriliiton, OAJ:n ja Tradenomien 27.8.2026 järjestämästä tilaisuudesta. Tilaisuudessa YTT Jarkko Tirronen kertoo havainnoistaan ja selvityksen tuloksista.
Tutkijan yhteystiedot:
Jarkko Tirronen, YTT, tutkija,
Reset Solutions
p. 040 534 8711
jarkko.tirronen@live.fi
Lisätiedot:
Insinööriliitto IL
Anniina Sippola, erityisasiantuntija
p. 044 493 5901
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Hannele Louhelainen, johtava erityisasiantuntija
p. 020 748 9623
Tradenomit
Tuomas Meriniemi, erityisasiantuntija
p. 040 357 2628
AI Liite
Tiivistelmä
Insinööriliitto, Opetusalan ammattijärjestö OAJ ja Tradenomit vaativat korkeakoulusektorien välisen fuusiokehityksen pysäyttämistä. Järjestöjen mukaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen väliset yrityskauppamaiset fuusiot ja yliopistojohtoiset konsernirakenteet uhkaavat murentaa ammattikorkeakoulujen autonomiaa ja alueellista elinvoimaa.
YTT Jarkko Tirrosen selvityksen mukaan fuusioiden ei ole osoitettu parantavan oppimistuloksia tai TKI-toiminnan vaikuttavuutta, vaan ne lisäävät byrokratiaa ja hallinnollista kerroksellisuutta. Liitot esittävät ratkaisuksi siirtymistä tasavertaisiin ja sopimusperustaisiin strategisiin alliansseihin, jotka säilyttävät suomalaisen korkeakoulutuksen duaalimallin ja ammattikorkeakoulujen itsenäisen roolin työelämälähtöisenä kouluttajana.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä Insinööriliitto, OAJ ja Tradenomit vaativat korkeakoulujen fuusiokehitykseltä?
Insinööriliitto, OAJ ja Tradenomit vaativat stoppia meneillään olevalle korkeakoulujen fuusiokehitykselle ja yrityskauppamaisille järjestelyille. Liittojen mukaan korkeakoulujen kehittämisessä tulisi hallitsemattomien yhdistymisten sijaan siirtyä sopimusperustaisiin ja tasavertaisiin strategisiin alliansseihin.
Mitä riskejä korkeakoulujen konsernirakenteisiin ja fuusioihin liittyy selvityksen mukaan?
YTT Jarkko Tirrosen selvityksen mukaan yliopistojohtoiset konsernirakenteet uhkaavat murentaa ammattikorkeakoulujen autonomian ja alueellisen elinvoiman. Lisäksi fuusioista ei ole näyttöä oppimistulosten, läpäisyn tai TKI-toiminnan vaikuttavuuden paranemisesta, vaan ne lisäävät byrokratiaa ja hallinnollista kerroksellisuutta.
Kuinka monta yliopisto- ja ammattikorkeakoulukonsernia Suomeen on muodostunut?
Suomeen on syntynyt viime vuosina vähin äänin seitsemän korkeakoulukonsernia, joissa yliopisto on hankkinut enemmistöosuuden ammattikorkeakoulusta.
Miten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjako eroaa suomalaisessa duaalimallissa?
Korkeakoulutuksen duaalimallissa yliopistojen tehtävänä on tuottaa pitkän aikavälin tieteellistä tutkimusta tiedeyhteisöohjautuvasti. Ammattikorkeakoulut puolestaan tuottavat ketterää, työelämälähtöistä osaamista sekä soveltavaa TKI-toimintaa pk-yritysten ja alueiden tarpeisiin. Kyseessä on tasavertainen työnjako eikä arvojärjestys.
Keskeiset faktat
-
Insinööriliitto, OAJ ja Tradenomit vaativat korkeakoulujen välisten fuusioiden ja omistusjärjestelyjen pysäyttämistä.
Insinööriliitto, OAJ ja Tradenomit vaativat stoppia meneillään olevalle korkeakoulusektorien väliselle fuusiokehitykselle.
-
Suomeen on muodostunut seitsemän korkeakoulukonsernia yliopistojen hankittua enemmistöosuuksia ammattikorkeakouluista.
Viime vuosina Suomeen on syntynyt vähin äänin seitsemän korkeakoulukonsernia, joissa yliopisto on hankkinut enemmistöosuuden ammattikorkeakoulusta.
-
Tutkimusnäyttöä konsernirakenteiden tai fuusioiden tuomista hyödyistä oppimistuloksiin tai TKI-vaikuttavuuteen ei ole, vaan ne lisäävät byrokratiaa.
Ei ole näyttöä siitä, että konsernirakenteet tai fuusiot parantaisivat oppimistuloksia, läpäisyä tai TKI-toiminnan vaikuttavuutta. Päinvastoin, laajat konsernit lisäävät byrokratiaa ja hallinnollista kerroksellisuutta.
-
YTT Jarkko Tirrosen (Reset Solutions) laatima selvitys ”Rakenne vai vaikuttavuus? Korkeakoulujen välisen yhteistyön uusi suunta” valmistui kesäkuussa 2026.
Selvitys ”Rakenne vai vaikuttavuus? Korkeakoulujen välisen yhteistyön uusi suunta” on ladattavissa klikkaamalla tästä. Tutkijan yhteystiedot: Jarkko Tirronen, YTT, tutkija, Reset Solutions
Keskeiset toimijat
Korkeakoulutettujen ja asiantuntijoiden ammattijärjestö, joka ottaa kantaa korkeakoulupolitiikkaan.
Tekniikan alan ammattijärjestö, joka vaatii korkeakoulufuusioiden pysäyttämistä.
Opetusalan ammattijärjestö, joka puolustaa ammattikorkeakoulujen itsenäisyyttä ja duaalimallia.
YTT ja Reset Solutionsin tutkija, joka on laatinut korkeakoulujen yhteistyötä ja fuusioita käsittelevän selvityksen.
Tutkimus- ja asiantuntijayritys, jonka tutkija Jarkko Tirronen laati aihetta koskevan selvityksen.
