Vanhempien lomat eivät riitä koululaisten lomiin – työpaikkaa vaihtavien tilanne on kaikkein hankalin
Tiivistelmä:
- Koulujen lomien pituudesta ja ajankohdista on keskusteltu, mutta keskusteluista on unohtunut loma-aikojen vaikutukset työelämään.
- Tradenomit vaatii vuosilomalain määrittelyjen päivittämistä, jotta se vastaa nykyajan työelämän tarpeita.
- Tradenomit ehdottaa subjektiivista oikeutta palkattomiin vapaisiin ja vuosiloman kertymää heti työsuhteen alusta 2,5 päiväksi.
Koulujen lomien pituuksista ja niiden ajankohdista on viime vuosina käyty keskustelua julkisuudessa. Keskustelussa on Tradenomien edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaulan mukaan kuitenkin unohtunut, että loma-aikojen muuttaminen heijastuu myös työelämään. Nykyinen, joustamaton vuosilomalaki ei jousta koululaisten lomakausien mukana.
– Kenen kanssa lapset lomailevat, kun vanhemmat ovat töissä? Rantamaula kysyy.
Keskustelun keskiössä olleen kesäloman lisäksi koululaisilla on syys-, joulu- ja talviloma, joita työssä käyvien vuosilomakalenteri ei tunne.
Koululaisten laskennallinen loma on yhteensä 65–70 arkipäivää eli 13–14 viikkoa vuodessa. Siitä 10 viikkoa saadaan katetuksi, jos molemmilla vanhemmilla on täydet lomat ja vanhemmat pitävät lomansa eri aikaan. Lähes kolmannes lomapäivistä pitää tässäkin tapauksessa ratkaista muulla tavoin.
– Lomalla on tarkoitus palautua, niin lasten kuin aikuistenkin. Perheiden hyvinvoinnin kannalta on merkityksellistä, että lomaa voisi viettää mahdollisimman paljon yhdessä. Yhteinen loma-aika on kuitenkin vähissä, kun päivät eivät siihen riitä, Rantamaula sanoo.
Ratkaisuksi subjektiivinen oikeus palkattomaan vapaaseen
Ratkaisuksi Tradenomit tarjoaa subjektiivista oikeutta palkattomiin vapaisiin jo kertyneiden lomapäivien lisäksi. Näin ne, jotka lisävapaita tarvitsevat, voisivat niitä palkattomana saada.
– Etenkään pienimpiä koululaisia ei voi jättää koulujen lomapäivinä yksin, vaikkei vanhemmilla olisi enää lomaa jäljellä. Tämän ongelman ratkaisisi ehdottamamme subjektiivinen oikeus palkattomiin vapaisiin, Rantamaula sanoo.
Useimmissa perheissä apuna lomapäiväongelmassa ovat olleet isovanhemmat tai erilaiset leirit ja päiväkerhot. Tradenomien erityisasiantuntija Julia Lauren tietää tämän myös omakohtaisesti.
– Kaikilla näitä mahdollisuuksia ei kuitenkaan ole joko tukiverkkojen puutteen tai taloudellisen tilanteen takia. Myös kuntien säästötoimet näkyvät palveluiden ja leirien tarjonnassa. Osa isovanhemmista saattaa olla vielä työelämässä itsekin, Lauren sanoo.
Tradenomien ratkaisu vuosilomalain kehittämiseksi
- Mahdollistetaan kaikille kokoaikaisille työntekijöille viiden viikon loma. Loma on palkallista siltä osin, kun lomaa on työsuhteessa kertynyt tai siitä on erikseen sovittu.
- Mahdollistetaan oikeus kolmen viikon palkattomaan vapaaseen vuosiloman lisäksi
- Muutetaan vuosiloman kertymä heti työsuhteen alusta 2,5 päiväksi
- Luovutaan vuosilomien lauantailaskennasta kustannusneutraalisti
Loman kertyminen alkaa aina alusta
Työpaikkaa vaihtavien tilanne on lomien suhteen kaikkein hankalin. Kun työsuhde päättyy, kertyneet lomat on joko pidettävä pois tai ne maksetaan rahana ja kertyneet päivät nollaantuvat.
Vastentahtoisesti pidettäväksi määrättävää vapaata ei Laurenin mukaan voi verrata lomaan, siitä kun ei työntekijän elämän kannalta ole vastaavaa hyötyä. Myös nykyiseen vuosilomalakiin kirjattu lomanmääräytymiskausi tuo lisähaasteensa työpaikan vaihtotilanteessa.
Suomessa lomanmääräytymiskausi on 1. huhtikuuta ja 31. maaliskuuta välinen ajanjakso. Tämän laskentajakson aikana tehty työ määrittää, montako lomapäivää on käytettävissä seuraavalla, 2. toukokuuta alkavalla lomakaudella.
– Jos uusi työsuhde alkaa huhtikuussa, ei edessä olevaan lomakauteen ehdi kertyä ainoatakaan lomapäivää. Ensimmäisen työvuoden aikana kertyvät lomapäivät voi käyttää vasta seuraavalla lomakaudella, Lauren sanoo.
Vuosilomalain mukaan lomaa kertyy ensimmäisen vuoden aikana kaksi päivää kuukaudessa, vasta sen jälkeen 2,5 päivää kuukautta kohden niin, että niin sanotut täydet lomat ovat käytössä kolmantena kesänä.
Lyhyissä työsuhteissa lomaa ei ehdi kertyä riittävästi koskaan, ja se on Tradenomien mukaan iso ongelma.
– Kaivataan todellista keskustelua siitä, miten lomat voisivat seurata työntekijän mukana työpaikan vaihtamisesta riippumatta niin, että työvoiman ja osaamisen liikkuvuus myös uran keskivaiheilla ruuhkavuosissa olisi vapaata, Rantamaula sanoo.
Palkatonta vapaata ei välttämättä saa
Palkattoman vapaan saaminen ei nykyisellään ole kaikille mahdollista, vaikka sutkautus, ota palkatonta, sitkeässä elääkin.
Palkattoman vapaan saaminen ei nykyisellään ole kaikille mahdollista, vaikka sutkautus, ota palkatonta, sitkeässä elääkin.
Yrityksissä on Rantamaulan mukaan valtavia eroja sen suhteen, miten palkattomiin vapaisiin ja lomakauden ulkopuolella pidettäviin lomiin suhtaudutaan.
– Nousukaudella ihmiset saattoivat irtisanoa itsensä päästäkseen Balille, kun työnantaja ei antanut lomaa tammikuussa. Tällaisena aikana sitä ei tehdä, vaikka pimeys ahdistaisi ja matkojen hinnat olisivat alhaisemmat, mutta se kertoo hyvin, miten tiukassa joustot monissa paikoissa ovat, Rantamaula sanoo.
Kun lomaa, palkattomia tai lomakauden ulkopuolisia palkallisia vapaita, toivovat jäsenet ottavat yhteyttä Tradenomeihin, heitä voi ainoastaan ohjeistaa neuvottelemaan asiasta työnantajansa kanssa.
– Meillä on totuttu tilanteeseen, jossa Suomi laitetaan kiinni heinäkuuksi, vaikka se ei välttämättä ole ollenkaan paras lomavaihtoehto, Rantamaula sanoo.
Laurenkin tuntee sitkeässä istuvan puheenparren, jonka mukaan ratkaisu on, että aina voi ottaa palkatonta vapaata. Ei voi.
– Työnantajalla on viime käden oikeus päättää lomista, siirtää niitä ja olla myöntämättä vapaata. Ei palkatonta niin vain oteta, Lauren sanoo.
Käytännössä työnantaja pystyy nykyisen vuosilomalain nojalla halutessaan estämään Rantamaulan esimerkin mukaisen tammikuisen reissun, vaikka kertyneitä lomapäiviä olisikin jäljellä ja loma olisi työntekijän jaksamisen kannalta elintärkeä.
– Lain mukaan valtaosa vuosilomasta on pidettävä lomakauden aikana ja vain murto-osan lomapäivistä voi säästää. Vain lakisääteinen talviloma jää tuon kauden ulkopuolelle, jos työntekijällä sellainen on, Lauren sanoo.
Vuosilomalaki pitäisi päivittää nykypäivään
Myös työnantajan näkökulma saa lomaoikeusasiassa ymmärrystä sekä Laurenilta että Rantamaulalta.
Työnantajan, niin ison kuin pienen, pitää pystyä ennakoimaan tulevat lomat ja järjestämään tarvittaessa sijainen, ettei töissä olevien tekijöiden kuormasta tule liiallinen tai poissaolot haittaa liiketoimintaa. Siksi Tradenomit peräänkuuluttaa yhteisiä pelisääntöjä ja vuosilomalain päivittämistä.
– Nykyinen, 1960-luvulta peräisin oleva vuosilomalaki on auttamattomasti vanhentunut, eikä tällaisenaan palvele kumpaakaan osapuolta. Vuosilomalain kokonaisvaltainen uudistaminen on tarpeen, jotta se vastaisi nykyajan työelämän ja perhe-elämän yhdistämisen tarpeisiin, Rantamaula sanoo.
Päivittäminen vaatii Tradenomien mukaan laajempaa yhteiskunnallista keskustelua ja yhteistyötä eri tahojen välillä.
– Yhteiset pelisäännöt pitää olla, ja ne säännöt pitää kirjata lakiin. Ei voi olla niin, että on omasta rohkeudesta ja neuvottelutaidoista tai työpaikalla vallitsevasta kulttuurista kiinni, saako lomaa sitä tarvitessa vai ei. Kyse on oikeudenmukaisuudesta ja tasavertaisuudesta, Lauren sanoo.
Miten vuosilomalakia tulisi muuttaa?
Tradenomien tavoitteena on parempi työelämä, ja vuosilomalain uudistus on yksi osa sitä. Lakiuudistuksesta ei ole mainintaa nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa, mutta seuraavassa toivottavasti on. Asiat eivät muutu, jos kukaan ei aloita keskustelua.
Nykyään työelämältä vaaditaan joustoja, ja niitä on kirjattava myös lainsäädäntöön. Vuosilomien osalta lakia on muutettava niin, että lomia voi pitää silloin, kun se on järkevintä, eikä laki tai sen tulkinta sitä ainakaan estäisi. Tämä edistäisi työn ja erilaisten elämäntilanteiden parempaa yhteensovittamista.
Tradenomien jäsenkyselyyn vastanneista 88 prosenttia on sitä mieltä, että kaikilla työntekijöillä tulisi olla oikeus neljän viikon kesälomaan ja viikon talvilomaan, vaikka osa lomasta pidettäisiin palkattomana. 67 prosenttia vastaajista pitäisi vähintään viikon palkatonta lomaa täyden palkallisen vuosiloman lisäksi, jos se olisi mahdollista.
Tradenomit esittääkin, että vanhentuneesta ja hankalasta lauantailaskennasta luovuttaisiin ja vuosilomakertymät yhtenäistettäisiin 2,5 päivään heti työsuhteen alusta alkaen. Lisäksi kaikille asiantuntijatyötä tekeville esitetään oikeutta kolmen viikon palkattomaan lomaan vuodessa työntekijän niin halutessa.
Haastattelussa
Ville-Veikko Rantamaula
Johtaja, työmarkkinat ja yhteiskuntasuhteet
Julia Lauren
Erityisasiantuntija, työelämä ja työehdot, tieto- ja vakuutusala, ammattikorkeakoulut
Yhdessä kohti maailman parasta työelämää
Mitä enemmän meitä on, sitä vaikutusvaltaisempia olemme. Varmista, että äänesi tulee kuuluviin. Liity jäseneksi!
