Tiivistelmä
- Vuosilomalaki ei vastaa nykypäivän työelämän tarpeisiin.
- Loma kertyy tämänhetkisten sääntöjen mukaan eri tavalla työsuhteen pituuden mukaan, ja lomakertymä alkaa alusta työpaikkaa vaihtaessa.
- Lomakertymä on tarpeen yhdenvertaistaa siten, että lomaa kertyy aina 2,5 päivää kuukaudessa.
- Ammattiliitto, kuten Tradenomit, ajaa parannuksia vuosilomalaakiin ja oikeutta palkattomaan vapaaseen.
Vuosilomalaki ei vastaa nykypäivän työelämän tarpeisiin
Aikansa eläneen vuosilomalain epäkohdat osuvat varsinkin uransa alussa oleviin naisiin. Riittämättömät vapaat ovat tikittävä aikapommi. Tilanne ei muutu, ellei siitä pidetä ääntä.
Ajantasainen lainsäädäntö ei nimestään huolimatta aina vastaa nykyaikaa. Yksi esimerkki tästä on vuosilomalaki, joka on alun perin säädetty vuonna 1973. Paikoin vuosikymmeniä vanhat pykälät vaikuttavat vapaisiin edelleen.
Työelämä on nykyään hyvin erilaista kuin 1970-luvulla.
“Työelämä on kuitenkin hyvin erilaista nykyään”, toteaa erityisasiantuntijamme Julia Lauren.
“Työpaikkojen välillä liikutaan enemmän ja työ on kuormittavampaa. Tietotyö haastaa henkistä jaksamista ja palautumisen tarve on kasvanut, mutta työ valuu helposti myös vapaa-ajalle. Tämä kasvattaa työuupumuksen riskiä.”

Laki vaikuttaa erityisesti nuorten naisten loman määrään
Tällä hetkellä vuosilomaa kertyy lain mukaan kaksi päivää kuukaudessa, jos työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä alle vuoden. Vähintään vuoden työsuhteella lomaa tienaa 2,5 päivää kuussa. Työsuhteen päättyessä kertyneet vuosilomat maksetaan lomakorvauksena ja lomien kertyminen uudessa työssä alkaa taas nollasta.
“Nykyään työpaikka voi vaihtua useita kertoja uran aikana. On käsittämätöntä, että oikeus lomaan on sidottu yhteen työnantajaan ja juuri sen työsuhteen kestoon”, sanoo edunvalvontajohtajamme Ville-Veikko Rantamaula.
Heikosti lomaa kerryttäviä määräaikaisia työsuhteita on usein varsinkin uransa alussa olevilla nuorilla naisilla. Julia Lauren vinkkaa, että uuden työsuhteen alussa voi neuvotella lomasta, vaikkei vuosilomalain perusteella olisikaan siihen oikeutettu.
“Moni ei tule edes ajatelleeksi, että vapaista voisi sopia työnantajan kanssa paremmin, kuin mitä vuosilomalaki edellyttää”, Rantamaula ja Lauren sanovat.
Kaikki eivät kykene neuvottelemaan lakia paremmista vapaista.
Yhdenvertainen lomakertymä tukisi hyvinvointia
Kaikki eivät kuitenkaan ole taitavia neuvottelijoita. Siksi tarvitaan liittoa, joka ajaa yhteisiä oikeuksia. Me Tradenomit tavoittelemme useita parannuksia vuosilomalakiin. Haluamme muun muassa muuttaa kertymäsäännökset yhdenvertaisiksi, eli työsuhteen kestosta riippumatta lomakertymä olisi aina 2,5 päivää kuussa.
“Lisäksi ajamme niin sanotun lauantailaskennan lopettamista. Tällä hetkellä laki pitää lauantaita vuosilomaa kuluttavana arkipäivänä”, Rantamaula sanoo.

Muutos on liiton mukaan toteutettavissa ilman, että palkallisen loman määrä kasvaa. Se ei myöskään vaikuttaisi lomakorvauksen tai lomarahan suuruuteen. Rantamaula uskoo, että uudistus helpottaisi myös työnantajia.
“Nykytilanne johtaa usein lomilla kikkailuun ja aiheuttaa yrityksille turhaa byrokraattista säätöä”, hän toteaa.
Lisäksi peräänkuulutamme kaikille mahdollisuutta lomaan. Kokoaikaisilla lomaa olisi viisi viikkoa, ja se olisi palkallista lomakertymän mukaisesti tai kuten työsopimuksessa on sovittu. Muuten vapaa olisi palkaton, mutta lomailuun olisi kuitenkin oikeus. Tärkeimpänä Rantamaula nostaa esiin oikeuden kolmen viikon palkattomaan vapaaseen niille työntekijöille, joille on kertynyt täysi vuosilomaoikeus. Tällä hetkellä palkatonta vapaata saa vain työnantajan suostumuksella.
Palkatonta vapaata saa tällä hetkellä vain työnantajan suostumuksella.
“Moni kaipaa vapaata perhe-elämän ja työn yhteensovittamiseksi. Esimerkiksi jouluna koululaisilla on usein lomaa enemmän kuin mitä vanhemmilla on vapaapäiviä. Tähän tarvitaan joustoa”, Rantamaula sanoo.
Aktiiviseen ammattiliittoon, kuten meihin Tradenomeihin, kannattaa kuulua. Pidämme tärkeitä asioita yhteiskunnallisessa keskustelussa ja teemme jatkuvaa vaikuttamistyötä lainsäätäjien suuntaan sekä osallistumme työ- ja virkaehtosopimusten neuvottelemiseen.
“Mitä enemmän meillä on jäseniä, sitä paremmin äänemme kuuluu.”
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran MeNaisissa joulukuussa 2023.
Yhdessä kohti maailman parasta työelämää
Mitä enemmän meitä on, sitä vaikutusvaltaisempia olemme. Varmista, että äänesi tulee kuuluviin. Liity jäseneksi!