Tiivistelmä
- Työehtosopimus (TES) määrittelee työsuhteen ehtoja, jotka voivat olla parempia kuin lain takaamat minimiedut.
- Lain mukaan monet työsuhteen edut, kuten lomaraha ja palkallinen perhevapaa, eivät ole automaattisia ilman työehtosopimusta.
- Jos työehtosopimusta ei synny, edellisen sopimuksen voimassaolon päätyttyä voi seurata työtaistelutoimia, kuten lakko.
- Tradenomien työehdoista neuvotellaan akavalaisissa järjestöissä. Edustajina toimivat asiantuntijat ja henkilöstön edustajat.
- Yksityisellä sektorilla neuvottelijana toimii YTN, kun taas julkisella sektorilla tradenomeja edustaa JUKO.
Mitä kaikkea työehtosopimus (TES) työsuhteessa sanelee? Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että työsuhteen ehdot eivät aina perustu lakiin vaan niistä sovitaan työehtosopimusneuvotteluissa.
Työehtosopimus takaa työntekijälle enemmän kuin laki
Suomessa työntekijän turvana ja työsuhteen ehtojen perustana on useampi laki, näistä ehkäpä tärkeimpinä työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki. Lakien sisältö ei vielä takaa työntekijöille monia tuttuja etuja, kuten esimerkiksi lomarahaa.
Lomaraha, joka on kesällä maksettava (tai vapaaksi vaihdettava) puolen kuun korvaus, ei perustu vuosilomalakiin vaan työehtosopimuksiin. Työsopimuslaissa määritellään myös oikeus sairaan lapsen hoitamiseen ja vanhempainvapaaseen, mutta palkattomina.
Työnantajalla ei ole lain perusteella velvollisuutta maksaa palkkaa esimerkiksi vanhempainvapaan ajalta, vaan palkallisuudesta on sovittu työehtosopimuksessa.
Myöskään pidempää palkallista sairauslomaa ei löydy työsopimuslaista, vaan siellä mainitaan ainoastaan palkanmaksu sairastumispäivältä ja tätä seuranneelta yhdeksältä arkipäivältä.
Aloilla, joilla työehtosopimusta ei ole (ns. sopimukseton ala), edellä mainittujen etujen saaminen perustuu puhtaasti työnantajan hyväntahtoisuuteen. Ja kokemusta on siitäkin, kun esimerkiksi palkkojen yleiskorotuksia ei sopimuksettomilla aloilla ole maksettu ollenkaan.
Harva työsuhteen ehto on itsestäänselvyys
Työehtosopimusneuvotteluiden yhteydessä sovitaan aina myös uuden työehtosopimuksen voimassaolo, jonka jälkeen ollaan jälleen uusien neuvotteluiden edessä.
Neuvotteluissa ovat auki kaikki aiemman työehtosopimuksen sisältämät asiat eli vanhasta työehtosopimuksesta ei siirry sellaisenaan mitään uuteen ilman neuvottelemista.
Monet työsuhteen selvinä pidetyt ja työntekijöille edulliset ehdot neuvotellaan uusiksi jokaisen työehtosopimuksen yhteydessä. Tänäkin keväänä joillakin aloilla käydään neuvotteluja siitä, maksetaanko jatkossa lomarahaa tai palkkaa perhevapaiden ajalta. Myös kaikille yleiskorotuksena maksettavista palkankorotuksista sovitaan yleensä neuvotteluissa.
Mitä tapahtuu, jos työehtosopimusta ei synny?
Mikäli ratkaisua uudesta työehtosopimuksesta ei saada aikaan, edellisen sopimuksen voimassaoloajan päättyessä saattavat olla edessä työtaistelutoimet. Näitä toimia voivat olla esimerkiksi ylityökielto tai lakko. Työehtosopimuksissa on yleensä sovittu työrauhasta, joka takaa sen, että työehtosopimukseen (työntekijöiden työsuhteen ehtoihin) kohdistuvat lakot eivät ole mahdollisia työehtosopimuksen voimassaolon aikana. Työehtosopimuksen päätyttyä sen voimassaolo jatkuu kuitenkin niin sanotulla jälkivaikutuksella, kunnes uusi ratkaisu saadaan aikaan.
Ensisijaisesti ratkaisuun pyritään sopimusteitse, mutta joskus painostustoimet ovat tarpeen neuvottelujen vauhdittamiseksi. Lakko on äärimmäinen keino ja tuolloin tarvitaan kaikkien alalla työskentelevien osallistumista ja tukea.
Kuka edustaa tradenomeja TES-neuvotteluissa?
Tradenomien etuja ajetaan akavalaisten neuvottelujärjestöjen kautta, joiden toimintaan osallistuu toimistomme asiantuntijoita sekä jäseniämme, jotka toimivat henkilöstöedustajina eri aloilla.
Yksityisellä sektorilla työskenteleviä tradenomeja ja muita akavalaisia neuvotteluissa edustaa Ylemmät Toimihenkilöt YTN. Julkisella sektorilla akavalaisten sopijaosapuolena toimii Julkisalan korkeakoulutetut JUKO.
Yhdessä kohti maailman parasta työelämää
Mitä enemmän meitä on, sitä vaikutusvaltaisempia olemme. Varmista, että äänesi tulee kuuluviin. Liity jäseneksi!
Lue lisää
Yhteenveto
Tämä artikkeli selventää työehtosopimuksen (TES) roolia työntekijän etujen parantamisessa Suomen lainsäädäntöön verrattuna. Se tuo esiin, että monet pidetyt edut, kuten lomaraha, palkallinen perhevapaa ja pidempi palkallinen sairausloma, eivät ole laissa säädettyjä, vaan ne perustuvat työehtosopimuksiin. Lisäksi artikkelissa kerrotaan, että tradenomien työehdoista neuvottelevat akavalaiset järjestöt: Ylemmät Toimihenkilöt YTN yksityisellä sektorilla ja Julkisalan korkeakoulutetut JUKO julkisella sektorilla.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä työehtosopimus (TES) määrittelee?
Työehtosopimus (TES) määrittelee työsuhteen ehtoja, jotka voivat olla parempia kuin lain takaamat minimiedut.
Mitä yleisiä etuja ei ole automaattisesti lain takaamia ilman työehtosopimusta?
Lain mukaan monet työsuhteen edut, kuten lomaraha ja palkallinen perhevapaa, eivät ole automaattisia ilman työehtosopimusta.
Mistä lomaraha saa perustansa Suomessa?
Lomaraha, joka on kesällä maksettava (tai vapaaksi vaihdettava) puolen kuun korvaus, ei perustu vuosilomalakiin vaan työehtosopimuksiin.
Mitä tapahtuu, jos uudesta työehtosopimuksesta ei päästä sopimukseen?
Mikäli ratkaisua uudesta työehtosopimuksesta ei saada aikaan, edellisen sopimuksen voimassaoloajan päättyessä saattavat olla edessä työtaistelutoimet, kuten ylityökielto tai lakko.
Ketkä edustavat tradenomeja työehtosopimusneuvotteluissa eri sektoreilla?
Yksityisellä sektorilla työskenteleviä tradenomeja ja muita akavalaisia neuvotteluissa edustaa YTN, kun taas julkisella sektorilla akavalaisten sopijaosapuolena toimii JUKO.
Keskeiset faktat
-
Lomaraha ei perustu lakiin, vaan siitä on sovittu työehtosopimuksissa.
Lomaraha , joka on kesällä maksettava (tai vapaaksi vaihdettava) puolen kuun korvaus, ei perustu vuosilomalakiin vaan työehtosopimuksiin.
-
Työnantajalla ei ole lainmukaista velvollisuutta maksaa palkkaa vanhempainvapaan ajalta, vaan palkallisuudesta sovitaan työehtosopimuksessa.
Työnantajalla ei ole lain perusteella velvollisuutta maksaa palkkaa esimerkiksi vanhempainvapaan ajalta, vaan palkallisuudesta on sovittu työehtosopimuksessa.
-
Laki takaa palkan vain sairastumispäivältä ja yhdeksältä seuraavalta arkipäivältä; pidemmistä palkallisista sairauslomista sovitaan työehtosopimuksissa.
Myöskään pidempää palkallista sairauslomaa ei löydy työsopimuslaista, vaan siellä mainitaan ainoastaan palkanmaksu sairastumispäivältä ja tätä seuranneelta yhdeksältä arkipäivältä.
-
Yleiskorotuksista, jotka nostavat kaikkien palkkoja, sovitaan yleensä työehtosopimusneuvotteluissa.
Myös kaikille yleiskorotuksena maksettavista palkankorotuksista sovitaan yleensä neuvotteluissa.
Keskeiset toimijat
Edustaa yksityisellä sektorilla työskenteleviä tradenomeja ja muita akavalaisia työehtosopimusneuvotteluissa.
Toimii julkisella sektorilla työskentelevien akavalaisten, kuten tradenomien, sopijaosapuolena työehtosopimusneuvotteluissa.
Työntekijä- ja työnantajaliittojen välinen sopimus, joka määrittelee alan vähimmäistyöehdot, kuten palkan, työajan ja lomat.
Ammattiliitto, joka valvoo tradenomien etuja ja neuvottelee heidän työehtonsa akavalaisten neuvottelujärjestöjen kautta.
Kirjoittaja
Joonas Kopra
Erityisasiantuntija, finanssi- ja ICT-ala
