Tiivistelmä
- Työehtosopimus (TES) määrittelee työsuhteen ehtoja, jotka voivat olla parempia kuin lain takaamat minimiedut.
- Lain mukaan monet työsuhteen edut, kuten lomaraha ja palkallinen perhevapaa, eivät ole automaattisia ilman työehtosopimusta.
- Jos työehtosopimusta ei synny, edellisen sopimuksen voimassaolon päätyttyä voi seurata työtaistelutoimia, kuten lakko.
- Tradenomien työehdoista neuvotellaan akavalaisissa järjestöissä. Edustajina toimivat asiantuntijat ja henkilöstön edustajat.
- Yksityisellä sektorilla neuvottelijana toimii YTN, kun taas julkisella sektorilla tradenomeja edustaa JUKO.
Mitä kaikkea työehtosopimus (TES) työsuhteessa sanelee? Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että työsuhteen ehdot eivät aina perustu lakiin vaan niistä sovitaan työehtosopimusneuvotteluissa.
Työehtosopimus takaa työntekijälle enemmän kuin laki
Suomessa työntekijän turvana ja työsuhteen ehtojen perustana on useampi laki, näistä ehkäpä tärkeimpinä työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki. Lakien sisältö ei vielä takaa työntekijöille monia tuttuja etuja, kuten esimerkiksi lomarahaa.
Lomaraha, joka on kesällä maksettava (tai vapaaksi vaihdettava) puolen kuun korvaus, ei perustu vuosilomalakiin vaan työehtosopimuksiin. Työsopimuslaissa määritellään myös oikeus sairaan lapsen hoitamiseen ja vanhempainvapaaseen, mutta palkattomina.
Työnantajalla ei ole lain perusteella velvollisuutta maksaa palkkaa esimerkiksi vanhempainvapaan ajalta, vaan palkallisuudesta on sovittu työehtosopimuksessa.
Myöskään pidempää palkallista sairauslomaa ei löydy työsopimuslaista, vaan siellä mainitaan ainoastaan palkanmaksu sairastumispäivältä ja tätä seuranneelta yhdeksältä arkipäivältä.
Aloilla, joilla työehtosopimusta ei ole (ns. sopimukseton ala), edellä mainittujen etujen saaminen perustuu puhtaasti työnantajan hyväntahtoisuuteen. Ja kokemusta on siitäkin, kun esimerkiksi palkkojen yleiskorotuksia ei sopimuksettomilla aloilla ole maksettu ollenkaan.
Harva työsuhteen ehto on itsestäänselvyys
Työehtosopimusneuvotteluiden yhteydessä sovitaan aina myös uuden työehtosopimuksen voimassaolo, jonka jälkeen ollaan jälleen uusien neuvotteluiden edessä.
Neuvotteluissa ovat auki kaikki aiemman työehtosopimuksen sisältämät asiat eli vanhasta työehtosopimuksesta ei siirry sellaisenaan mitään uuteen ilman neuvottelemista.
Monet työsuhteen selvinä pidetyt ja työntekijöille edulliset ehdot neuvotellaan uusiksi jokaisen työehtosopimuksen yhteydessä. Tänäkin keväänä joillakin aloilla käydään neuvotteluja siitä, maksetaanko jatkossa lomarahaa tai palkkaa perhevapaiden ajalta. Myös kaikille yleiskorotuksena maksettavista palkankorotuksista sovitaan yleensä neuvotteluissa.
Mitä tapahtuu, jos työehtosopimusta ei synny?
Mikäli ratkaisua uudesta työehtosopimuksesta ei saada aikaan, edellisen sopimuksen voimassaoloajan päättyessä saattavat olla edessä työtaistelutoimet. Näitä toimia voivat olla esimerkiksi ylityökielto tai lakko. Työehtosopimuksissa on yleensä sovittu työrauhasta, joka takaa sen, että työehtosopimukseen (työntekijöiden työsuhteen ehtoihin) kohdistuvat lakot eivät ole mahdollisia työehtosopimuksen voimassaolon aikana. Työehtosopimuksen päätyttyä sen voimassaolo jatkuu kuitenkin niin sanotulla jälkivaikutuksella, kunnes uusi ratkaisu saadaan aikaan.
Ensisijaisesti ratkaisuun pyritään sopimusteitse, mutta joskus painostustoimet ovat tarpeen neuvottelujen vauhdittamiseksi. Lakko on äärimmäinen keino ja tuolloin tarvitaan kaikkien alalla työskentelevien osallistumista ja tukea.
Kuka edustaa tradenomeja TES-neuvotteluissa?
Tradenomien etuja ajetaan akavalaisten neuvottelujärjestöjen kautta, joiden toimintaan osallistuu toimistomme asiantuntijoita sekä jäseniämme, jotka toimivat henkilöstöedustajina eri aloilla.
Yksityisellä sektorilla työskenteleviä tradenomeja ja muita akavalaisia neuvotteluissa edustaa Ylemmät Toimihenkilöt YTN. Julkisella sektorilla akavalaisten sopijaosapuolena toimii Julkisalan korkeakoulutetut JUKO.
Yhdessä kohti maailman parasta työelämää
Mitä enemmän meitä on, sitä vaikutusvaltaisempia olemme. Varmista, että äänesi tulee kuuluviin. Liity jäseneksi!
AI Liite
Yhteenveto
Tämä artikkeli selventää työehtosopimuksen (TES) roolia Suomessa ja korostaa, että monet keskeiset työsuhde-edut eivät perustu lakiin vaan TES-neuvotteluihin. Näihin etuihin kuuluvat muun muassa lomaraha, palkallinen perhevapaa ja lakia pidempi palkallinen sairausloma. Sivulla käsitellään myös neuvotteluprosessia, mahdollisia työtaistelutoimia sopimuksettomassa tilassa ja esitellään tradenomien edustajat neuvotteluissa: Ylemmät Toimihenkilöt YTN yksityisellä sektorilla ja Julkisalan korkeakoulutetut JUKO julkisella sektorilla.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä työehtosopimus (TES) määrittelee?
Työehtosopimus (TES) määrittelee työsuhteen ehtoja, jotka voivat olla parempia kuin lain takaamat minimiedut.
Mitä yleisiä etuja ei ole automaattisesti lain takaamia ilman työehtosopimusta?
Lain mukaan monet työsuhteen edut, kuten lomaraha ja palkallinen perhevapaa, eivät ole automaattisia ilman työehtosopimusta.
Mistä lomaraha saa perustansa Suomessa?
Lomaraha, joka on kesällä maksettava (tai vapaaksi vaihdettava) puolen kuun korvaus, ei perustu vuosilomalakiin vaan työehtosopimuksiin.
Mitä tapahtuu, jos uudesta työehtosopimuksesta ei päästä sopimukseen?
Mikäli ratkaisua uudesta työehtosopimuksesta ei saada aikaan, edellisen sopimuksen voimassaoloajan päättyessä saattavat olla edessä työtaistelutoimet, kuten ylityökielto tai lakko.
Ketkä edustavat tradenomeja työehtosopimusneuvotteluissa eri sektoreilla?
Yksityisellä sektorilla työskenteleviä tradenomeja edustaa Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja julkisella sektorilla Julkisalan korkeakoulutetut JUKO.
Avaintiedot
-
Lomaraha ei perustu lakiin, vaan siitä on sovittu työehtosopimuksissa.
Lomaraha , joka on kesällä maksettava (tai vapaaksi vaihdettava) puolen kuun korvaus, ei perustu vuosilomalakiin vaan työehtosopimuksiin.
-
Työnantajalla ei ole lakisääteistä velvollisuutta maksaa palkkaa vanhempainvapaan ajalta; palkallisuus perustuu työehtosopimukseen.
Työnantajalla ei ole lain perusteella velvollisuutta maksaa palkkaa esimerkiksi vanhempainvapaan ajalta, vaan palkallisuudesta on sovittu työehtosopimuksessa.
-
Lain mukaan palkallinen sairausloma kattaa vain sairastumispäivän ja yhdeksän seuraavaa arkipäivää, mutta työehtosopimukset mahdollistavat pidemmän palkallisen jakson.
Myöskään pidempää palkallista sairauslomaa ei löydy työsopimuslaista, vaan siellä mainitaan ainoastaan palkanmaksu sairastumispäivältä ja tätä seuranneelta yhdeksältä arkipäivältä.
-
Sopimuksettomilla aloilla palkankorotusten kaltaisten etujen saaminen riippuu työnantajan vapaaehtoisuudesta.
Ja kokemusta on siitäkin, kun esimerkiksi palkkojen yleiskorotuksia ei sopimuksettomilla aloilla ole maksettu ollenkaan.
-
Jos uutta työehtosopimusta ei synny, voidaan turvautua työtaistelutoimiin, kuten lakkoon tai ylityökieltoon.
Mikäli ratkaisua uudesta työehtosopimuksesta ei saada aikaan, edellisen sopimuksen voimassaoloajan päättyessä saattavat olla edessä työtaistelutoimet. Näitä toimia voivat olla esimerkiksi ylityökielto tai lakko.
Mainitut organisaatiot
Edustaa yksityisellä sektorilla työskenteleviä tradenomeja ja muita akavalaisia työehtosopimusneuvotteluissa.
Toimii akavalaisten, mukaan lukien tradenomien, sopijaosapuolena julkisella sektorilla.
Ammattijärjestö, joka ajaa tradenomien etuja ja neuvottelee työehdoista akavalaisten neuvottelujärjestöjen kautta.
Kirjoittaja
Joonas Kopra
Toimialapäällikkö, työelämä ja työehdot, finanssi- ja ICT-ala
