Tiivistelmä:
- 85 prosenttia tradenomeista käyttää tekoälyä työssään jossain määrin, usein tiedonhakuun ja käännöksiin.
- Työnantajien tarjoama tekoälykoulutus on vähäistä; työntekijät oppivat pääasiassa itsenäisesti.
- Johtajat hyödyntävät eniten tekoälyä ja kokevat muita useammin saavansa hyötyä tekoälystä.
- Oman alan osaaminen ja vuorovaikutustaidot ovat yhä tärkeitä tekoälyn yleistyessä työpaikoilla.
Valtaosa tradenomeista on hyödyntänyt tekoälytyökaluja työssään. Moni kaipaa kuitenkin lisäkoulutusta tekoälyn käyttöön. Tekoälyn käyttö tradenomien työpaikoilla on yleistynyt vauhdilla. Tradenomien jäsenkyselyn mukaan 85 prosenttia käyttää työssään tekoälyä ainakin jossain määrin, viidennes päivittäin.
– Ilahduttavaa, että tekoälyä käytetään näin laajasti. Loppuja 15 prosenttiakin kannustaisin kokeilemaan. Tekoäly voi helpottaa työtä ja taidot voivat olla tulevaisuuden työllistymisen kannalta olennaisia, Työmarkkinatutkija Joonas Miettinen sanoo.
Eniten tradenomit käyttävät tekoälyä tiedonhakuun ja kielikäännösten tekemiseen. Hieman harvempi hyödyntää sitä tietojen analysointiin, tekstien oikolukuun tai sisällöntuotantoon.
Mitä korkeammassa asemassa työpaikalla on, sitä tutumpaa tekoäly on. Johtajat käyttävät eniten tekoälytyökaluja ja työaikaa niiden opiskeluun. Kyselyn mukaan he myös kokevat muita useammin saavansa hyötyä tekoälystä.
Tradenomit kehittävät tekoälyosaamistaan itsenäisesti
Tradenomeista vain viidennes kertoo saaneensa työnantajan järjestämää tekoälykoulutusta. Kolme neljästä kertoo kehittäneensä osaamistaan itsenäisesti kokeillen. Vain 40 prosenttia vastaajista koki pystyvänsä paneutumaan tekoälyyn riittävästi työajallaan.
– Osaamisen kehittäminen olisi sekä työntekijöiden että työnantajien etu. Tähän toivoisikin työnantajilta nykyistä enemmän satsauksia. Hyvä keino olisi kouluttautumissetelin kaltainen verovapaa henkilöstöetu. Työntekijät tietävät usein itse parhaiten, millaista osaamista he tarvitsevat, Miettinen sanoo.
Keskustelu tekoälyn työllisyysvaikutuksista on ollut paljolti negatiivista. Jotkut työnantajat ovat yt-neuvotteluiden yhteydessä kertoneet irtisanomisten johtuvan tekoälystä.
– Joillakin aloilla tekoäly voi todella olla vähennysten syy. Suhtautuisin kuitenkin kriittisesti. Yritykselle on edullista kertoa tekoälyn tehostaneen tuotantoa ja vaieta vaikkapa kysynnän vähenemisestä, Miettinen arvioi.
Tradenomien kyselyssä 14 prosenttia vastaajista on huolestunut siitä, kuinka sopeutuu tekoälyn tuomiin muutoksiin työelämässä. Etenkin Yhdysvalloissa tekoäly on syönyt työuraansa aloitteleville nuorille sopivia työtehtäviä. Miettisen mukaan vastaavaa ei ole Suomessa nähty samassa mitassa.
– Nähtäväksi jää, miten tekoäly vaikuttaa harjoittelupaikkoihin ja vastavalmistuneiden työllistymiseen. Nykyiset vaikeudet johtunevat ennen muuta hankalasta taloustilanteesta. Säännöt algoritmijohtamiselle Henkilöstön riittävästä osaamisesta huolehtiminen on johtamiskysymys. Samoin johdon kontolla on tekoälyyn liittyvien tietoturvaohjeiden ja -käytäntöjen ajantasaisuudesta huolehtiminen. Tradenomien kyselyn mukaan ohjeet ovat kunnossa kahdella kolmasosalla työpaikoista. Parhaiten asiat ovat suurissa yrityksissä.
– Jokaisella tekoälyä käyttävällä työpaikalla tällaiset ohjeet pitäisi olla, Miettinen sanoo.
Johdon tehtävä on myös tekoälyn hyödyntämisen kokonaisvaltainen suunnittelu. Toistaiseksi suomalaisilla työpaikoilla yksittäiset työntekijät ovat käyttäneet tekoälyä omassa työssään. Strateginen, prosesseihin liittyvä tekoälyn käyttö on jäänyt vähemmälle. Euroopan unionissa puolestaan pohditaan, tarvittaisiinko niin sanottua työelämätekoälydirektiiviä, joka asettaisi pelisäännöt algoritmijohtamiselle. Algoritmijohtamisessa tekoäly tekee monenlaisia hallinnollisia tehtäviä, esimerkiksi työvuorosuunnittelua, jopa irtisanomispäätöksiä.
– Tällainen tekoälyn käyttö on yleistymässä. EU:n arvion mukaan jopa puolet yrityksistä hyödyntäisi tätä jollain tapaa lähivuosina. Pelisäännöt todella tarvittaisiin. Niissä pitäisi huomioida syrjimättömyys ja avoimuus, Akavan EU-vaikuttamisen päällikkö Markus Penttinen sanoo.
Oman alan osaamista tarvitaan tekoälyosaamisen rinnalle
Entä millaiselle osaamista tekoälyn kyllästämässä tulevaisuudessa työpaikoilla tarvitaan? Miettinen tähdentää oman alan osaamisen merkitystä.
– Tekoälysovelluksia on hyvä ottaa haltuun, mutta niitä pitää myös osata ohjata ja johtaa. Tuotoksia pitää pystyä arvioimaan kriittisesti. Tässä ei auta kuin oman alan hyvä osaaminen ja yleissivistys. Samoin kielitaidolle ja vieraiden kulttuurien tuntemukselle on yhä käyttöä. Konekäännökset pitää edelleen tarkistaa. Ja kansainvälistyvässä työelämässä on pystyttävä kommunikoimaan kasvokkain vieraalla kielellä.
– Vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot nousevat myös arvoonsa. Niitä ei tekoäly korvaa.
Näin kohennat tekoälyosaamistasi
Jos et ole vielä kokeillut tekoälysovelluksia, tartu rohkeasti härkää sarvista. Käyttöliittymät ovat helppoja. Hyödyt voivat yllättää!
- Työpaikalla kannattaa keskustella tekoälyn käytöstä työkavereiden kanssa. Millaisia sovelluksia ja millaisiin tarkoituksiin työkaverit ovat tekoälyä käyttäneet? Yhdessä voi miettiä uusia hyödyntämistapoja. Jakamalla oppii uutta.
- Kannattaa kertoa työnantajalle, että miten haluaisi tekoälyä hyödyntää ja millaista tukea osaamisen kehittämiseen työnantajalta toivoisi. Työnantajankin etu on tietää, millaiselle osaamiselle on tarvetta.
- Tekoälyä ei voi opiskella kerralla. Ala kehittyy koko ajan hurjaa vauhtia. Seuraa ja kokeile uutuuksia.
Teksti: Anu Vallinkoski
Haastattelussa
Joonas Miettinen
Työmarkkinatutkija, tutkimustoiminta, tiedontuotanto ja opinnäytetyöt
AI Liite
Tiivistelmä
Artikkelissa tarkastellaan tekoälyn nopeaa yleistymistä tradenomien työpaikoilla tuoreen jäsenkyselyn valossa. Kyselyn mukaan valtaosa (85 %) tradenomeista hyödyntää tekoälyä työssään, mutta suurin osa kehittää taitojaan itsenäisesti työnantajien tarjoaman koulutuksen ollessa vähäistä. Johtoasemassa olevat käyttävät tekoälyä eniten ja kokevat siitä suurimman hyödyn. Artikkelissa käsitellään myös oman alan substanssiosaamisen ja vuorovaikutustaitojen merkitystä, tekoälyn työllisyysvaikutuksia sekä algoritmijohtamisen sääntelytarpeita EU-tasolla.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka moni tradenomi hyödyntää tekoälyä työssään ja mihin tarkoituksiin?
85 prosenttia tradenomeista käyttää tekoälyä työssään jossain määrin (viidennes päivittäin), useimmiten tiedonhakuun ja käännöksiin sekä harvemmin tietojen analysointiin, tekstien oikolukuun tai sisällöntuotantoon.
Miten tradenomit kehittävät tekoälyosaamistaan ja kuinka paljon työnantajat tarjoavat koulutusta?
Vain viidennes tradenomeista kertoo saaneensa työnantajan järjestämää tekoälykoulutusta. Kolme neljästä kehittää osaamistaan itsenäisesti kokeilemalla, ja vain 40 prosenttia kokee pystyvänsä paneutumaan tekoälyyn riittävästi työajallaan.
Ketkä hyödyntävät tekoälyä eniten tradenomien työpaikoilla?
Mitä korkeammassa asemassa työpaikalla ollaan, sitä tutumpaa tekoäly on: johtajat käyttävät eniten tekoälytyökaluja sekä työaikaa niiden opiskeluun ja kokevat muita useammin saavansa niistä hyötyä.
Mitkä taidot korostuvat tekoälyn yleistyessä työelämässä?
Oman alan hyvä substanssiosaaminen, yleissivistys, kielitaito sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot korostuvat entisestään, sillä tekoälyn tuotoksia täytyy kyetä ohjaamaan, johtamaan ja arvioimaan kriittisesti.
Mitä algoritmijohtaminen tarkoittaa ja miksi sille tarvitaan pelisääntöjä?
Algoritmijohtamisessa tekoäly hoitaa hallinnollisia tehtäviä, kuten työvuorosuunnittelua ja jopa irtisanomispäätöksiä. EU:ssa pohditaan työelämätekoälydirektiiviä tuomaan toiminnalle syrjimättömyyttä ja avoimuutta korostavat pelisäännöt.
Keskeiset faktat ja tilastot
-
85 prosenttia tradenomeista käyttää työssään tekoälyä ja viidennes käyttää sitä päivittäin.
Tradenomien jäsenkyselyn mukaan 85 prosenttia käyttää työssään tekoälyä ainakin jossain määrin, viidennes päivittäin.
-
Vain 20 % tradenomeista on saanut työnantajan tarjoamaa tekoälykoulutusta, kun taas 75 % on opiskellut tekoälyä itsenäisesti kokeilemalla.
Tradenomeista vain viidennes kertoo saaneensa työnantajan järjestämää tekoälykoulutusta. Kolme neljästä kertoo kehittäneensä osaamistaan itsenäisesti kokeillen.
-
Ainoastaan 40 prosenttia vastaajista kokee ehtivänsä perehtyä tekoälyyn riittävästi työajallaan.
Vain 40 prosenttia vastaajista koki pystyvänsä paneutumaan tekoälyyn riittävästi työajallaan.
-
Tekoälyyn liittyvät tietoturvaohjeet ja -käytännöt ovat kunnossa kahdella kolmasosalla työpaikoista, parhaiten suurissa yrityksissä.
Tradenomien kyselyn mukaan ohjeet ovat kunnossa kahdella kolmasosalla työpaikoista. Parhaiten asiat ovat suurissa yrityksissä.
-
14 prosenttia kyselyyn vastanneista tradenomeista on huolissaan omasta sopeutumisestaan tekoälyn aiheuttamiin työelämämuutoksiin.
Tradenomien kyselyssä 14 prosenttia vastaajista on huolestunut siitä, kuinka sopeutuu tekoälyn tuomiin muutoksiin työelämässä.
Aiheeseen liittyvät henkilöt ja käsitteet
Tradenomien työmarkkinatutkija, joka vastaa liiton tutkimustoiminnasta, tiedontuotannosta ja opinnäytetöistä.
Akavan EU-vaikuttamisen päällikkö, joka nostaa esiin tarpeen EU-tason pelisäännöille algoritmijohtamisessa.
Korkeakoulutettujen keskusjärjestö, jonka EU-vaikuttamisesta Markus Penttinen vastaa.
Euroopan unioni, jossa pohditaan sääntelyä ja direktiiviä työelämän algoritmijohtamiselle.
Toimintatapa, jossa tekoäly suorittaa hallinnollisia johtamistehtäviä, kuten työvuorosuunnittelua ja henkilöstöpäätöksiä.
