Tiivistelmä
- Tradenomien palkka määräytyy työsopimuksesta tai TES-palkkataulukoista, ja ansioiden nousuun on kolme reittiä: meriittikorotus, yleiskorotus tai paikallisesti päätettävä erä.
- Meriittikorotuksia myönnetään harvoin, vain 20 % tradenomeista sai sellaisia viime vuonna, joten yleiskorotukset ovat tärkeitä ostovoiman turvaamiseksi.
- Yleiskorotus nostaa kaikkien TES:n piirissä olevien työntekijöiden palkkoja ja suojaa ansioiden kehitystä inflaatiolta.
- Paikalliset erät ovat yleistyneet palkankorotuksessa, ja niiden osuus on noussut 50 %:iin. Monet työnantajat haluaisivat luopua yleiskorotuksesta.
- Työnantajien jakamien paikallisten erien kriteerien läpinäkyvyydessä ja reiluudessa on parantamisen varaa.
Valtaosa tradenomeista neuvottelee oman palkkansa itse työsopimusta solmittaessa. Työntekijän palkka voi kuitenkin määräytyä myös suoraan alan työehtosopimuksen eli TES-palkkataulukoiden perusteella. Työsuhteen alun jälkeen ansioiden nousuun on yleensä kolme reittiä: meriittikorotus, työehtosopimuksen mukainen yleiskorotus tai työnantajan paikallisesti päättämä erä.
Meriittikorotus eli henkilökohtainen palkankorotus
Jäsentutkimuksessamme noin 81 prosenttia tradenomeista kertoi ansioidensa nousseen edellisen vuoden aikana. Kuitenkin vain noin 20 % oli saanut meriittikorotuksen, eli henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan korotuksen.
Meriittikorotuksia ei jaeta automaattisesti, vaan työnantaja päättää, jaetaanko sellaisia ylipäätään, ja kenelle niitä jaetaan. Meriittikorotukset ovat tyypillisesti yleisempiä työuran alussa. Neuvottelujärjestömme YTN:n vuosittaisessa raportissa on todettu meriittikorotuksen saavien osuuden laskevan 40 ikävuoden jälkeen. Koska vain pieni osa saa henkilökohtaisia korotuksia, työehtosopimuksen yleiskorotukset ovat kriittisiä tradenomien ostovoiman turvaamiseksi.
Mikä on yleiskorotuksen tai tes-korotuksen merkitys?
Yleiskorotuksella tarkoitetaan työehtosopimuksessa (TES) sovittavaa palkankorotusosaa, joka nostaa kaikkien kyseisen työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden palkkoja. Yleiskorotuksella on tärkeä rooli, kun halutaan turvata palkansaajien ansiokehitys ja ostovoiman säilyminen esimerkiksi hintojen tai verojen noususta huolimatta.
On hyvä muistaa:
- Jos työsuhteessa ei noudateta työehtosopimusta, yleiskorotuksia ei tule automaattisesti.
- Pienetkin vuosittaiset korotukset muodostavat merkittävän lisän työuran aikana.
- Ilman yleiskorotuksia reaaliansiot laskevat inflaation myötä, vaikka euromääräinen palkka pysyisikin samana.
Yleiskorotuksen ja paikallisen erän suhde
Aikaisemmin palkkoja korotettiin vain yleiskorotuksella ja vielä viime vuosituhannen lopussa yleiskorotus oli yleisin ratkaisu. Paikalliset erät yleistyivät 2000-luvulta alkaen ja 2020-luvulle tultaessa on paikallisen erän osuus palkankorotuksesta noussut alun murto-osasta jopa noin 50 %:n tasolle. Toki vielä löytyy niitäkin aloja, joilla palkkaratkaisuna käytetään kaikille jaettavaa yleiskorotusta.
Työnantajan jakamat erät yleistyvät
Tällä hetkellä trendinä onkin, että työnantajat useilla aloilla haluaisivat päästä kokonaan eroon yleiskorotuksesta ja jakaa vain paikallista erää. Mieluiten vielä niin, että pakollista korotustasoa ei paikallisen erän suhteen ole määritelty. Paikallisten erien osalta on kuitenkin vielä paljon parannettavaa sen suhteen, miten läpinäkyvillä ja reiluilla kriteereillä paikallinen jako henkilöstön näkökulmasta tehdään sekä annetaanko luottamusmiehelle riittävät tiedot jakamisen perusteista ja erän saaneista. Lisäksi mahdollisten tasoltaan avoimien ratkaisujen tulisi olla riittäviä pitämään huolta ostovoiman säilymisestä.
Palkkaneuvonta
Boostia palkkaan
Jäsenenä sinulla on käytössä oma palkkaneuvoja, jolta saat palkka-arvioin lisäksi sparrausta palkkaneuvotteluun, strategian hiomiseen ja neuvotteluargumenttien rakentamiseen.
Nyt on oikea hetki liittyä
Tradenomiliiton jäseneksi liittyminen on päätös, jota et kadu. Yksilölliset tarpeesi, porukan vipuvoima, rahanarvoiset edut, yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Tradenomiliitto on kaikkea tätä.
Lue lisää
Yhteenveto
Tämä artikkeli valottaa tradenomien palkanmuodostuksen perusteita ja keinoja palkankorotuksen saavuttamiseksi. Palkka perustuu joko henkilökohtaiseen työsopimukseen tai työehtosopimuksen (TES) palkkataulukoihin. Palkankorotukseen on kolme pääasiallista väylää: henkilökohtainen meriittikorotus, TES:n mukainen yleiskorotus ja työnantajan paikallisesti jakama erä.
Artikkelissa korostetaan, että yleiskorotukset ovat olennaisia ostovoiman ylläpitämiseksi, sillä henkilökohtaiset korotukset ovat harvinaisia. Viime aikoina työnantajat ovat suosineet yhä enemmän paikallisia eriä, joiden jakokriteerien läpinäkyvyys ja oikeudenmukaisuus herättävät huolta. Tradenomiliitto tarjoaa jäsenilleen neuvontaa ja tukea palkkaneuvotteluihin.
Usein kysytyt kysymykset
Miten tradenomin palkka määräytyy ja miten sitä voi korottaa?
Palkka perustuu joko työsopimukseen tai työehtosopimuksen (TES) palkkataulukoihin. Työsuhteen aikana palkkaa voidaan korottaa kolmella tavalla: henkilökohtaisella meriittikorotuksella, TES:n mukaisella yleiskorotuksella tai työnantajan paikallisesti jakamalla erällä.
Mikä on yleiskorotuksen merkitys?
Yleiskorotus on työehtosopimuksessa (TES) sovittu palkankorotus, joka koskee kaikkia sopimuksen piirissä olevia työntekijöitä. Sen tavoitteena on turvata palkansaajien ansiokehitys ja ostovoima esimerkiksi hintojen noustessa.
Kuinka yleisiä henkilökohtaiset meriittikorotukset ovat?
Henkilökohtaiset, suoriutumiseen perustuvat meriittikorotukset ovat melko harvinaisia. Vain noin 20 % tradenomeista sai sellaisen edellisen vuoden aikana. Ne ovat yleisempiä työuran alkuvaiheessa ja niiden saajien osuus laskee 40 ikävuoden jälkeen.
Mitä tarkoittaa paikallinen erä?
Paikallinen erä on palkankorotusosa, jonka jakamisesta työnantaja päättää paikallisesti. Niiden osuus palkankorotuksista on kasvanut merkittävästi, jopa 50 %:iin. Trendinä on, että työnantajat suosivat paikallisia eriä yleiskorotusten sijaan, mutta niiden jakokriteerien läpinäkyvyydessä ja reiluudessa on usein parannettavaa.
Kirjoittaja
Jenni Lakso
Erityisasiantuntija, teknologiateollisuus, kaupan ala ja taloushallintoala, luottamusmiestoiminta
Aiheeseen liittyvät artikkelit
