Tiivistelmä
- Suomessa vuosilomalaki on peräisin 60-luvulta, ja lauantait lasketaan edelleen lomapäiviksi, mikä aiheuttaa hämmennystä.
- Riittävän pitkiä lomia tarvitaan työhyvinvoinnin edistämiseksi, mutta nykyinen laki ei tarjoa joustavuutta työntekijöiden tarpeisiin.
- Lomien lauantailaskenta kuormittaa palkanlaskijoita ja aiheuttaa epäselvyyksiä työntekijöille.
- Tradenomien tavoite on uudistaa vuosilomalaki, jotta se vastaisi nykypäivän työelämän tarpeita ja mahdollistaisi joustavamman loman käytön.
- Uuden lain myötä loma ja lomapäivät tulisi määrittää todellisten työpäivien mukaan, jotta byrokratia helpottuisi.
Kesän lähestyessä lomapäivien laskeminen puhuttaa työpaikoilla ja aiheuttaa päänvaivaa palkanlaskennassa. Miksi lauantait lasketaan lomapäiviksi, vaikka työpäiviä ne eivät ole olleet enää vuosikymmeniin?
60-luvulle jäänyt vuosilomalaki kaipaa uudistusta
Suomessa siirryttiin viisipäiväiseen, 40-tuntiseen työviikkoon vuonna 1965. Vuonna 2025, kuusi vuosikymmentä myöhemmin, lauantait lasketaan vuosilomalaissa edelleen työpäiviksi. Se aiheuttaa hämmennystä ja turhaa byrokratiaa.
”Vuosilomalain runko on peräisin 60-luvulta. Siihen on vuosien saatossa tehty pieniä viilauksia, mutta nykyinen työelämä on muuttunut radikaalisti, eikä laki enää vastaa nykypäivän tarpeita. Lauantaiden laskeminen lomapäiviksi on jäänne menneisyydestä”, Tradenomien edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula avaa.
”Kun työelämän sääntelyä uudistetaan joustavuuden nimissä, on syytä tuoda myös vuosilomalaki tälle vuosituhannelle.”
Riittävän pitkä vuosiloma edistää työhyvinvointia ja tuottavuutta
Työelämä ei pysähdy lomakaudellakaan. Kaikilla aloilla ei ole mahdollista pitää yhtämittaista neljän viikon kesälomaa, vaikka työntekijät haluaisivat. Toisaalta kaikki eivät halua pitkää yhtäjaksoista lomaa, vaikka mahdollisuus olisi olemassa.
”Työelämän tahti on kiihtynyt ja yhä useampi kohtaa työssä jaksamisen haasteita. Loma tukee parhaiten työntekijää, kun sen voi pitää omien tarpeiden ja elämäntilanteen mukaan – ilman, että lomien sovittaminen työn ja muun elämän vaatimuksiin lisää stressiä,” Julia Lauren, Tradenomien erityisasiantuntija toteaa.
Työstä palautumiseen eivät illat ja viikonloput usein riitä. Asiantuntijoiden odotetaan tekevän työtä myös varsinaisen työajan ulkopuolella, sen sijaan palautumiseen tarkoitettujen lomien sijoittelu ei aina ole työntekijän omissa käsissä.
Lomien merkitys palautumisessa on jäänyt liian vähälle huomiolle.
”Työelämän joustoissa ja palautumisessa lomien merkitys on jäänyt liian vähälle huomiolle. Riittävän pitkät, yhtäjaksoiset lomat edistävät työhyvinvointia, mikä puolestaan maksaa itsensä takaisin tehokkuutena ja tuottavuutena”, Lauren sanoo.
Lomien lauantailaskenta aiheuttaa päänvaivaa palkanlaskennalle ja työntekijöille
Vuosilomaa on kesällä yleensä neljä viikkoa ja talvella viikko. Lomien kankeassa sijoittelussa perheellisille päänvaivaa aiheuttavat muun muassa lasten syys-, joulu- ja talvilomat. Myös vanhempien lomia halutaan jakaa ja paloitella pienempiin osiin.
”Pitkissä, tasaviikkoisissa lomissa lauantaiden vähentäminen on vielä jotenkin ymmärrettävää, mutta pätkittyjen lomien kohdalla laskennan tarkistaminen vie kohtuuttomasti palkanlaskijoiden aikaa,” Lauren kertoo.
Palkanlaskijoiden kuormittamisen lisäksi lauantaiden vähentäminen hämmentää työntekijöitä. Epätietoisuutta, epäluottamusta ja kysymyksiä on puolin ja toisin, ja selkeän kuvan saaminen käytettävissä olevista vuosilomapäivistä on vaikeaa.
”Osassa työehtosopimuksista lauantailaskenta on saatu neuvoteltua pois, osa työnantajista taas on jokavuotisten selkkausten välttämiseksi tehnyt omia sääntöjään siitä, milloin lauantai on lomapäivä ja kuinka lomaa voi paloitella. Säännöt ovat, jos eivät nyt ihan lain vastaisia, vähän rajamailla kuitenkin, ja joskus hyvinkin mielivaltaisia. Kirjavat käytännöt eivät ainakaan lisää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työntekijöiden keskuudessa”, Lauren sanoo.
Lauantailaskennasta luopuminen ei lisäisi lomapäiviä, mutta helpottaisi byrokratiaa merkittävästi.
Lauantaiden poisjättäminen lomapäivien laskennasta ei lisäisi lomapäiviä, mutta helpottaisi byrokratiaa merkittävästi. Tradenomien mukaan vuosilomapäiviksi tulisi laskea vain ne päivät, jotka ovat todellisia työpäiviä.
”Vuosilomien lauantailaskennasta luopumisen voi tehdä kustannusneutraalisti niin, että uudistuksen jälkeen työntekijällä olisi käytännössä saman verran lomaa kuin ennen uudistustakin. Loman määrä ja siten työnantajan kustannukset eivät lisääntyisi”, Rantamaula sanoo.
Kun kaikki vuosilomapäivät olisivat työpäiviä, loma olisi helpommin ymmärrettävissä. Työpäivät vuosilomapäivinä olisivat myös tasavertaisia ylityö- ja liukumavapaiden kanssa niin, että niitä voisi sijoitella työvuoteen vapaammin ilman turhaa byrokratiaa.
”Nämä nykyiset himmelit eivät palvele ketään. Laki, joka mahdollistaa puliveivauksen ja laskelmoivan säätämisen, pitää päivittää”, Rantamaula sanoo.
”Kirjavat käytännöt eivät ainakaan lisää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työntekijöiden keskuudessa.”
Loma on positiivinen, mukava ja työhyvinvointia lisäävä asia. Se ei Laurenin mukaan saisi tuottaa negatiivisia tunteita ja ahdistusta.
”Nykyiseen monimutkaiseen vuosilomalakiin liittyvät epäselvyydet aiheuttavat sekaannuksia ja tuottavat epäreiluja tulkintoja. Yksittäiset työtekijät saattavat joutua erittäin outoihin keskusteluihin, kun lakia tulkitaan tilannekohtaisesti hyvin eri tavoin”, Lauren sanoo.
Lomakausi vaatii uudistamista lomien käytön joustavoittamiseksi
Lomakausi, eli vuosilomalain määrittelemä ajanjakso, jonka aikana työntekijä pääsääntöisesti pitää vuosilomansa, on Suomessa 2.5.–30.9. Tänä aikana työntekijällä on oikeus pitää pääosa vuosilomastaan, ja työnantajalla velvollisuus järjestää lomat mahdollisuuksien mukaan.
Lomakausi on Rantamaulan mukaan vuosilomalain yksi uudistusta vaativa asia. Kaikki eivät halua lomailla kesällä, toisille talven kaukomatkat ja vaikka sukellusharrastus saattavat olla henkireikä ja sellainen asia, jonka mahdollistuminen parantaisi työssä jaksamista kaikkein eniten. Osa työnantajista pitää lakiin vedoten kuitenkin tiukasti kiinni lomakaudesta.
”Toiset meistä kaipaavat kunnon hengähdystaukoa talven pimeyteen, eivät välttämättä kesän valoon. Tämän päivän työelämältä vaaditaan joustoa, ja se jousto pitäisi kirjata myös lakiin niin, että ihmiset voisivat pitää lomansa silloin kuin se on järkevintä pitää, eikä laki tai sen tulkinta sitä ainakaan estäisi”, Rantamaula sanoo.
”Vuosilomien lauantailaskennasta luopumisen voi tehdä kustannusneutraalisti. Loman määrä ja siten työnantajan kustannukset eivät lisääntyisi”
Tradenomien tavoitteena vuosilomalain uudistaminen
Asiat eivät Rantamaulan mukaan muutu, jos kukaan ei aloita keskustelua. Tradenomeilla tavoitteena on parempi työelämä, ja vuosilomalain uudistus on yksi askel siihen suuntaan.
Vaikka tarve päivittää vanhentunut laki vastaamaan nykyaikaisen työelämän tarpeita ja asiantuntijatyön erityispiirteitä on todellinen, ei vuosilomalain uudistuksesta ole mainintaa nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa. Seuraavassa toivottavasti on.
”Kun työelämän sääntelyä uudistetaan joustavuuden nimissä, on syytä tuoda myös vuosilomalaki tälle vuosituhannelle. Lauantailaskennasta on luovuttava ja yhtenäistettävä vuosilomakertymät 2,5 päivään heti työsuhteen alusta alkaen. Esitämme myös kaikille asiantuntijatyötä tekeville oikeutta kolmen viikon palkattomaan lomaan vuodessa työntekijän niin halutessa tasapainottamaan erilaisten elämäntilanteiden ja työn yhteensovittamista”, Rantamaula kiteyttää Tradenomien esityksen vuosilomalain uudistamiseksi.
Kuvat: Panu Pälviä
Yhdessä kohti maailman parasta työelämää
Mitä enemmän meitä on, sitä vaikutusvaltaisempia olemme. Varmista, että äänesi tulee kuuluviin. Liity jäseneksi!
