Tiivistelmä
- Korona-aikana etätyö yleistyi, mutta työnantajat määräävät nyt läsnätyöpakkoja ilman työntekijöiden kuulemista.
- Työnantajien tavoittelemat muutokset ovat ristiriitaisia.
- Yhteisöllisyys ei synny pakottamalla. Työn sujumisen lisäksi etätyö helpottaa arkea ja palautumista.
- Työpaikoilla tarvitaan aitoa vuoropuhelua ja kompromisseja, ei sääntöjen yksipuolista sanelemista. Luottamus on ratkaisevaa asiantuntijatyössä.
Korona-aikana etätyöstä tuli normaalia. Asiantuntijat kantavat vastuunsa ja tekevät tulosta paikasta riippumatta. Nyt monet työnantajat ovat kuitenkin päättäneet ottaa askeleen menneisyyteen. Työpaikat lisäävät läsnäolopäiviä yksipuolisella ilmoituksella, kuulematta työntekijöitä tai käymättä aitoa vuoropuhelua. Työnantajat haluavat palauttaa luottamuksen ja tulosten tilalle valvonnan ja kellokortin.
Läsnätyöpakko ilman perustetta on jo itsessään ongelma, mutta se on myös ristiriitainen.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ajaa rajuja muutoksia työaikalakiin seuraavalle hallituskaudelle. Asiantuntija- ja esihenkilötyö halutaan rajata työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle. Työnantajat haluavat siis samaan aikaan valvoa työntekijöitä toimistolla sekä lisätä heidän työnsä itsenäisyyttä.
Tilannetta hämmentää entisestään EK:n toinen tavoite. Se haluaa poistaa joustotyöajasta ehdon, jonka mukaan työntekijä voi määrätä itse 50 prosenttia työnteon paikasta ja ajasta. EK pitää asiantuntijaa niin itsenäisenä, ettei hänen tarvitsisi kuulua työaikalain piiriin. Samalla joustotyötä tekevällä asiantuntijalla poistettaisiin vapaus päättää omasta työnteostaan.
Työnantajien suunta on epäjohdonmukainen. Asiantuntijatyössä pitää luottaa työntekijän arvioon siitä, missä työt sujuvat parhaiten. Jos asiantuntijan työajan joustavuutta muutetaan, itsemääräämisoikeutta pitäisi pikemminkin lisätä, esimerkiksi 80 prosenttiin.
Työntekijätkin tarvitsevat joustoa
Etätyö on asiantuntijoille korvaamaton keino sovittaa yhteen työ, vapaa-aika, perhe ja palautuminen. Kun työnantaja linjaa norsunluutornistaan läsnäolopakon ilman kunnollisia perusteluja, arjen palapeli hajoaa.
Työnantajalle joustot näyttävät kelpaavan vain yhteen suuntaan. Työntekijän halutaan joustavan yhä enemmän ja vastaavan sähköposteihin iltaisin, mutta työntekijän arkea helpottavista joustoista leikataan.
Käskyttäminen vahingoittaa ennen kaikkea luottamusta. Kun johto murentaa luottamuksen, myös työntekijöiden sitoutuminen murenee.
Yhteisöllisyys ei synny pakottamalla
Läsnätyötä perustellaan usein kauniilla sanoilla yhteisöllisyydestä ja innovointia lisäävistä kohtaamisista. Todellisuudessa ihminen istuu kaksi tuntia ruuhkassa päästäkseen avokonttoriin pitämään samat Teams-palaverit napit korvilla, jotka olisi voinut istua kotoakin käsin.
Kohtaamiset ja yhteisöllisyys ovat kiistatta hyödyllisiä. Hyötyjä ei kuitenkaan saavuteta sanelemalla tai jatkuvalla läsnäololla toimistolla. Jos työnantajat haluavat pitää kiinni parhaista osaajistaan ja varmistaa tuottavuuden, kannattaisi keskittyä aitoon vuoropuheluun ja kompromisseihin. Sosiaaliset verkostot ja yhteenkuuluvuus syntyvät tarkoituksenmukaisella ja yhteisöllisellä läsnätyöllä.
Työpaikat eivät ole lastentarhoja.
Aikuisten ihmisten asiantuntijatyötä pitäisi johtaa luottamuksella ja tuloksilla, ei valvonnalla.
Kirjoittaja
Ville-Veikko Rantamaula
Johtaja, työmarkkinat ja yhteiskuntasuhteet
Joonas Kopra
Toimialapäällikkö, työelämä ja työehdot, finanssi- ja ICT-ala
