Palkallinen perhevapaa edistää tasa-arvoa

  • Palkka
  • Työelämä
Kuva naisesta pitelemässä vauvaa ilmassa ja antamassa tälle suukkoa.

Tiivistelmä

  • Palkalliset perhevapaat ovat yleistyneet, mutta työntekijät eivät tiedä niiden olemassaolosta.
  • Yli 60 prosenttia jäsenistämme ei tiedä, ovatko perhevapaat palkallisia omalla työpaikalla.
  • Perhevapaat edistävät työelämän tasa-arvoa, mutta tiedottamista tarvitaan lisää.
  • Raskaussyrjintä on edelleen yleistä, ja joka neljäs raskaana oleva kokee syrjintää työelämässä.
  • Työnantajien suhtautuminen perhevapaisiin on parantunut, mutta tasa-arvo ei ole vielä saavutettu.

Vaikka palkalliset perhevapaat ovat yleistyneet työ- ja virkaehtosopimuksissa, tieto niistä ei ole vielä kaikille työntekijöille tuttua. Kaksi vuotta sitten ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksiin neuvoteltiin kirjaukset palkallisuudesta, joka mahdollistaa molemmille vanhemmille yhtä pitkän palkallisen vanhempainvapaan nykyisen lainsäädännön hengen mukaisesti.

Palkalliset perhevapaat ovat tärkeä työkalu työelämän tasa-arvon edistämiessä

– Jäsentutkimuksemme mukaan yli 60 prosenttia jäsenistämme ei tiedä, ovatko perhevapaat palkallisia omalla työpaikalla. Noin kolmanneksen mukaan perhevapaat ovat palkallisia, sanoo työmarkkinatutkija Joonas Miettinen. – Tosiasiallisesti palkalliset perhevapaat ovat yleisempiä. Valtaosaan tradenomeista sovelletaan työ- ja virkaehtosopimuksia, joissa on sovittu perhevapaan palkallisuudesta. Osin tilanteeseen vaikuttanee sekin, ettei kaikkien henkilöstöryhmien työehtosopimuksissa näitä kirjauksia ole, Miettinen arvioi.

– Palkalliset perhevapaat ovat tärkeä työkalu työelämän tasa-arvon edistämisessä, mutta tiedottamista niistä on tehostettava työpaikoilla, erityisasiantuntija Julia Lauren sanoo.

Lähikuva aikuisen kädestä pitelemässä vauvan kättä

Tutkimuksemme mukaan perhevapailta paluun sujuvuuteen vaikutti perhevapaan pituus. Suurin osa palaa lyhyiltä perhevapailta samoihin tehtäviin, joissa toimi ennen perhevapaiden alkua. Muutokset työtehtävissä ja työsuhteiden päättymiset kuitenkin yleistyvät, kun perhevapaalla ollaan pidempään. Valtaosa vastanneista oli myös sitä mieltä, että työnantajat suhtautuvat myönteisesti perhevapaisiin. 

Asenteet perhevapaita kohtaan ovat parantuneet.

– Tulosten valossa on tapahtunut käänne parempaan yleisten asenteiden osalta, iloitsee Lauren. – Vaikka tulokset ovat oikeansuuntaisia on silti samalla todettava, ettei työelämän tasa-arvo ole vielä likimainkaan valmis ja pidemmiltä perhevapailta paluun osalta on parantamisen varaa, Lauren muistuttaa.

Raskaussyrjintä edelleen valitettavan yleistä

Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan joka neljäs raskaana oleva kokee syrjintää työelämässä. Yleisintä syrjintä oli korkeakoulutettujen keskuudessa. Samalla syntyvyys laski vuonna 2024 tilastohistorian matalimmalle tasolle.

– Selvityksen luvut ovat murheellista luettavaa, eikä niiden perusteella voi puhua raskaussyrjinnän olevan yksittäistapauksia. Syrjinnällä on negatiivinen vaikutus naisten urakehitykseen ja jopa perheen perustamiseen liittyviin suunnitelmiin, huomauttaa Lauren. – Suomessa kannetaan aiheellista huolta syntyvyyden laskusta ja nyt tarvitaan uusia keinoja lisätä perhemyönteisyyttä työelämässä. Esimerkiksi perhevapaalta töihin palaavien haasteita voitaisiin taklata tehostetulla irtisanomissuojalla. Sen aikana irtisanominen olisi mahdollista laillisin perustein, mutta työnantajan tulisi aina osoittaa, ettei irtisanominen johdu perhevapaista, Lauren ehdottaa.


Osana vuoden 2024 jäsentutkimustamme selvitimme perhevapaiden käyttöön liittyviä kysymyksiä.

Kirjoittaja