Tiivistelmä:
- Mielenterveysviikolla 47 vietetään mielenterveysviikkoa, jonka teema on vuonna 2026 oikeus parempaan
- Mielenterveysperusteisten poissaolojen määrä on kasvanut. Kelan mukaan vuonna 2025 yli 101 500 henkilöä sai sairauspäivärahaa.
- Työntekijöiden mielenterveyttä voi tukea varhaisella puuttumisella, esihenkilötyöllä ja yhteistyöllä työterveyshuollon kanssa.
- Työaikakulttuurin parantaminen on tärkeää, jotta työntekijät voivat irtautua töistä ja palautua riittävästi.
Viikolla 47 vietetään mielenterveysviikkoa teemalla oikeus parempaan. Viime aikoina lisääntynyt eriarvoisuus, palvelujen saatavuuden heikentyminen, erilaiset tukien leikkaukset sekä kasvava työttömyys ovat heikentäneet tilannetta mielenterveyshaasteiden näkökulmasta entisestään.
Mielenterveysperusteisten poissaolojen lisääntyminen on ollut vuosia kasva ongelma. Kelan mukaan vuonna 2025 mielenterveysperusteisten poissaolojen perusteella sai sairauspäivärahaa jo yli 101 500 henkilöä. Määrä oli 33% kaikista maksetuista sairauspäivärahoista. Lisäksi elokuussa 2026 julkaistun Akava Works – työolotutkimuksen perusteella yli puolet akavalaisista kokee että heillä on kohonnut työuupumusriski. Luku on kasvanut merkittävästi edellisestä kyselystä.
Mistä mielenterveyden ongelmat työpaikoilla johtuvat?
Työelämä on muuttunut vauhdilla viimeisten vuosikymmenien aikana. Fyysisestä työstä on siirrytty yhä enemmän asiantuntijatyöhön. Työhön, joka on lähtökohtaisesti fyysisesti kevyempää, mutta jonka kuormitus on osoittautunut hyvin toisenlaiseksi ja jopa kuluttavammaksi. Asiantuntijatyössä psykososiaalinen kuormitus onkin merkittävää. Muun muassa jatkuva informaatiotulva, uudet hallittavat ohjelmat, työtehtävien sirpaloituminen ja kiireen tuntu sekä töiden valuminen vapaa-ajalle asettavat kasvavia haasteita psyykkiselle työkyvylle. Eikä tätä kuviota auta, jos teamsit, whatsappit, signalit ja slackit kilkuttavat työpäivän aikana taukoamatta. Aivomme eivät pysty käsittelemään kaikkea.
Miten työntekijöiden mielenterveyttä ja jaksamista voidaan tukea työpaikoilla?
Tietotyöläisen työnkuormaa on kevennettävä
Psyykkinen työnkuorma on saatava nykyistä paremmin hallintaan työtehtävistä riippumatta. Tämän saavuttamiseksi yrityksissä on syytä panostaa hyvään ja johdonmukaiseen esihenkilötyöhön sekä sen riittävään resursointiin. Lisäksi työpaikoilla on kiinnitettävä huomiota informaatiotulvan ja työn pirstaloitumisen hallintaan.
Työkykyä on tuettava varhaisilla keinoilla, psykosiaalisen kuormituksen entistä paremmalla tunnistamisella ja tehokkaalla ennaltaehkäisyllä, tiivistämällä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa ja työstä palautumista edistämällä. Jokaisella työpaikalla tulisi ottaa käyttöön varhaisen välittämisen malli. Mallin on oltava sellainen, että sen avulla viitteet työkyvyn alenemisesta voidaan tunnistaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja siten välttää pitkät poissaolot. On tärkeää luoda pelisäännöt siihen, milloin ja miten varhaisen välittämisen mallin käyttäminen on työpaikoilla perusteltua. Avoin yhteistyö, sovittuun sitoutuminen sekä rohkeus puuttua ja ottaa puheeksi vaikeitakin asioita ovat edellytys työkyvyn hallinnan onnistumiselle työpaikoilla. Rohkeus puuttua ja ottaa puheeksi vaikeitakin asioita ovat edellytys työkyvyn hallinnan onnistumiselle työpaikoilla.
”Rohkeus puuttua ja ottaa puheeksi vaikeitakin asioita ovat edellytys työkyvyn hallinnan onnistumiselle työpaikoilla.”
Huomioidaan työaika myös asiantuntijatyössä
Tietotyön osalta myös työaika-asiat ja todellinen mahdollisuus irtautua töistä on saatava kuntoon yrityksissä. Työaikaan liittyvällä yrityskulttuurilla on suuri merkitys jaksamisessa ja haitallisessa kuormittumisessa. Paukkuuko liukumien ja tuntipankin saldorajat jatkuvasti, tehdäänkö työpaikalla harmaata työtä, onko työnteko resursoitu oikein ja onko kulttuurina vastata viesteihin per heti, riippumatta oletko töissä vai vapaa-ajalla? Yllä mainittuihin asioihin on syytä kiinnittää huomiota, jotta mielenterveysperusteisia poissaoloja saadaan vähennettyä. Jokaisesta yrityksestä tulisi löytyä kunnolliset pelisäännöt työaika-asioihin riippumatta siitä missä työtä tehdään. Työaikaan liittyen myös henkilöstön on pidettävä omista rajoista kiinni ja huolehdittava että palautumiselle jää riittävästi aikaa. Työaikalaki on tehty syystä.
Mielen terveyden haasteiden vähentäminen työelämässä ei vaadi rakettitiedettä vaan koostuu varsin pienistä osasista. Tässä blogissa niistä on esiin nostettu vain muutama. Muuttamalla edes nämä muutama asia, olemme jo paremmalla tiellä. Tavoitteenamme on maailman paras työelämä.
Lähteet:
Kelan tietotarjotin: Tilasto sairauspäivärahoista (SVT) 2026
Akava Works: Työolotutkimus 2026
Kirjoittaja
Jenni Lakso
Erityisasiantuntija, työelämä ja työehdot, teknologiateollisuus, kaupan ala ja taloushallintoala, luottamusmiestoiminta
Tukea työhyvinvointiin
Henkilökohtaisessa työhyvinvointivalmennuksessa tartutaan työtehtävien priorisoinnin ja ajanhallinnan ongelmiin, otetaan niskalenkki stressistä ja löydetään ratkaisuja kokonaishyvinvointiin.