Tiivistelmä
- Määräaikaisen työsuhteen saa tehdä ilman perustetta vuodeksi, mutta vain tietyin ehdoin.
- Määräaikaisia työsopimuksia voi olla ilman perustetta enintään yksi ja sen kesto saa olla enintään yhden vuoden.
- Kuusi kuukautta kestänyt perusteeton määräaikainen työsopimus voidaan irtisanoa molempien osapuolten toimesta.
- Määräaikaisten työsuhteiden yleistyminen uhkaa tasa-arvoa, erityisesti naisille perheellistymisen yhteydessä.
Nykyinen hallitus on hyvää vauhtia ajamassa työntekijät epävarmuuden ahdinkoon ja työpaikat sellaiseen kuoppaan, jossa niiden kehittäminen estyy ja talouden kasvua ei pääse tapahtumaan. Osana työelämälainsäädännön uudistuksia tehtiin muutoksia määräaikaisten työsuhteiden sääntöihin. Määräaikaisia työsopimuksia koskevat lakimuutokset tulivat voimaan 1.6.2026.
Hallituksen esityksen mukaan:
- Jatkossa määräaikaisen työsuhteen voi tehdä vuodeksi ilman perustetta.
- Tällöin kyseessä on oltava työntekijän ja työnantajan välinen ensimmäinen työsopimus tai edellisestä on oltava vähintään 5 vuotta.
- Määräaikaisen työsuhteen saa solmia ilman perusteltua syytä enintään vuodeksi ja sopimuksia voi ilman perustetta tehdä vain yhden.
- Vähintään kuusi kuukautta kestänyt määräaikainen työsopimus olisi mahdollista irtisanoa sekä työntekijän että työnantajan toimesta.
Milloin määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä ilman perustetta?
Aiemman lainsäädännön mukaan perusteettoman määräaikaisen työsuhteen on voinut tehdä vain pitkäaikaistyöttömän henkilön kanssa. Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan tässä tilanteessa yhtäjaksoista työttömyyttä edeltävän 12 kuukauden aikana. Jatkossa määräaikaisen työsuhteen voi solmia perusteetta kenelle tahansa, kunhan kyseessä on työntekijän ja työnantajan välinen ensimmäinen työsopimus tai edellisestä on kulunut vähintään 5 vuotta.

Kuinka monta määräaikaista työsuhdetta voi olla peräkkäin?
Mitään tarkkaa enimmäismäärää määräaikaisille työsuhteille ei ole olemassa. Lakimuutos muuttaa tilannetta vain ilman perustetta tehtyjen sopimusten osalta. Jokainen määräaikainen työsuhde arvioidaan jatkossakin riittävän perusteen suhteen erikseen ja mikäli todellista perustetta ei ole ollut, on työsuhde todettu toistaiseksi voimassa olevaksi.
Millä perusteella määräaikainen työsuhde voidaan tehdä?
Aiemmin lainsäädännön lähtökohtana on ollut toistaiseksi voimassa oleva työsuhde ja vain perustellusta syystä tai pitkäaikaistyöttömälle työsopimus on voitu tehdä määräaikaiseksi. Tällaisia perusteltuja ja hyväksyttyjä syitä ovat esimerkiksi harjoittelu, työn projektiluonne, sijaisuus esimerkiksi perhevapaiden ajalle tai työntekijän oma toive. 1. kesäkuuta voimaan tulleen lainsäädäntöuudistuksen myötä määräaikainen työsopimus voidaan jatkossa tehdä kenen tahansa kanssa ilman perustetta, jos muut aiemmin mainitut ehdot täyttyvät.
Määräaikaisen työsopimuksen irtisanominen – Mikä muuttuu?
Määräaikainen työsopimus on aiemmin ollut molempia osapuolia sitova koko määräajan. Sitä ei siis kumpikaan osapuoli ole voinut irtisanoa noin vain. Mikäli irtisanomisesta kesken määräajan on halunnut sopia, on se ollut mahdollista sopimalla asiasta työsopimusta tehtäessä. Jatkossa vähintään kuusi kuukautta kestänyt perusteeton määräaikainen työsopimus on mahdollista irtisanoa sekä työntekijän että työnantajan toimesta. Mutta perustellusta syystä tehtyjen sopimusten osalta tilanne ei muutu.

Määräaikaisten työsuhteiden yleistyminen on uhka tasa-arvolle
Lainsäädännön uudistus tulee kasvattamaan määräaikaisten työsuhteiden osuutta entisestään ja lisäämään työntekijän epävarmuutta työsuhteesta ja omasta taloudesta. Muutos tulee aiheuttamaan ongelmia tasa-arvon toteutumisessa ja lisäämään entisestään raskaana olevien ja nuorten naisten syrjintää työelämässä. Erityisesti perhettä perustavien määräaikaiset työsuhteet todennäköisesti kasvavat muuta työikäistä väestöä enemmän. Tälläkin hetkellä määräaikaiset työsuhteet ovat yleisempiä synnyttävillä kuin ei-synnyttävillä. Keskusjärjestömme Akava on muiden liittojen kanssa vaatinut esitystä palautettavaksi uudelleenvalmisteluun. Myös tasa-arvovaltuutettu on lausunnossaan esittänyt huolensa lainsäädännön ehdotetuista muutoksista.
Työnantajan edustajat ovat korostaneet muutoksen tarpeellisuutta. Heidän mukaansa on tärkeää purkaa työllistymisen esteitä ja talouden epävarmat näkymät estävät nykyisillä pelisäännöillä uusien työntekijöiden palkkaamisen. Työnantajat kuitenkin unohtavat, että suhdanteen kääntyessä oleelliseen laskuun sekä määräaikaisten työsuhteiden solmimiseen että työvoiman supistamiseen on olemassa toimivat välineet – mikäli niitä käytetään oikein.
AI Liite
Tiivistelmä
Artikkelissa käsitellään 1.6.2026 voimaan tulleita työlainsäädännön muutoksia, jotka mahdollistavat määräaikaisen työsopimuksen solmimisen ilman perusteltua syytä enintään yhdeksi vuodeksi. Uudistus asettaa tiukat reunaehdot: kyseessä voi olla vain työntekijän ja työnantajan ensimmäinen työsopimus tai edellisestä on oltava kulunut vähintään viisi vuotta, ja sopimuksia voi tehdä ilman perustetta ainoastaan yhden. Lisäksi vähintään kuusi kuukautta kestäneen perusteettoman sopimuksen voi jatkossa irtisanoa molemmin puolin. Kirjoituksessa nostetaan esiin ammattijärjestöjen ja tasa-arvovaltuutetun huoli uudistuksen vaikutuksista työntekijöiden toimeentuloon sekä tasa-arvoon, erityisesti nuorten ja raskaana olevien naisten työmarkkina-asemassa.
Usein kysytyt kysymykset
Milloin uudet määräaikaisia työsopimuksia koskevat säännöt tulivat voimaan?
Määräaikaisia työsopimuksia koskevat lakimuutokset tulivat voimaan 1. kesäkuuta 2026.
Millä ehdoilla määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä ilman perusteltua syytä?
Määräaikaisen työsuhteen voi tehdä vuodeksi ilman perustetta vain, jos kyseessä on työntekijän ja työnantajan välinen ensimmäinen työsopimus tai heidän edellisestä työsopimuksestaan on kulunut vähintään viisi vuotta. Perusteettomia sopimuksia voi tehdä vain yhden.
Voiko perusteettoman määräaikaisen työsopimuksen irtisanoa kesken sopimuskauden?
Kyllä. Vähintään kuusi kuukautta kestänyt perusteeton määräaikainen työsopimus on mahdollista irtisanoa sekä työntekijän että työnantajan toimesta. Sen sijaan perustellusta syystä tehtyjen määräaikaisten sopimusten irtisanomisehdot säilyvät ennallaan.
Mitä huolia uusista määräaikaissäännöistä on esitetty?
Uudistuksen pelätään lisäävän työntekijöiden epävarmuutta ja heikentävän tasa-arvoa työelämässä. Erityisesti nuorten ja raskaana olevien naisten sekä perhettä perustavien syrjinnän ja määräaikaisten työsuhteiden osuuden katsotaan uhkaavan kasvaa.
Keskeiset faktat
-
Työnantaja voi solmia työntekijän kanssa ilman perustetta ainoastaan yhden määräaikaisen sopimuksen, jonka enimmäiskesto on yksi vuosi.
Määräaikaisen työsuhteen saa solmia ilman perusteltua syytä enintään vuodeksi ja sopimuksia voi ilman perustetta tehdä vain yhden.
-
Perusteettoman määräaikaisuuden solmimisen edellytyksenä on, että kyseessä on osapuolten ensimmäinen työsopimus tai edellisestä sopimuksesta on kulunut vähintään viisi vuotta.
Tällöin kyseessä on oltava työntekijän ja työnantajan välinen ensimmäinen työsopimus tai edellisestä on oltava vähintään 5 vuotta.
-
Vähintään kuusi kuukautta kestänyt perusteeton määräaikainen työsopimus voidaan irtisanoa kummankin osapuolen toimesta.
Vähintään kuusi kuukautta kestänyt määräaikainen työsopimus olisi mahdollista irtisanoa sekä työntekijän että työnantajan toimesta.
-
Ennen lakimuutosta perusteettoman määräaikaisen työsopimuksen tekeminen oli sallittua ainoastaan pitkäaikaistyöttömän henkilön kanssa.
Aiemman lainsäädännön mukaan perusteettoman määräaikaisen työsuhteen on voinut tehdä vain pitkäaikaistyöttömän henkilön kanssa.
Keskeiset toimijat
Palkansaajien keskusjärjestö, joka on vaatinut määräaikaisia työsopimuksia heikentävän lakiesityksen palauttamista uudelleenvalmisteluun.
Itsenäinen lainvalvontaviranomainen, joka on antamassaan lausunnossa ilmaissut huolensa lainsäädäntömuutosten vaikutuksista tasa-arvoon.
Tradenomien erityisasiantuntija ja artikkelin kirjoittaja.
Akavalainen ammattijärjestö, joka edustaa tradenomeja ja asiantuntijoita työelämässä.
Kirjoittaja
Jenni Lakso
Erityisasiantuntija, työelämä ja työehdot, teknologiateollisuus, kaupan ala ja taloushallintoala, luottamusmiestoiminta