Tiivistelmä
- EU:n sääntely velvoittaa yrityksiä raportoimaan päästöistään, mutta henkilöstön osallistuminen kestävyystoimiin puuttuu.
- Henkilöstö on ilmastotoimien keskeinen asiantuntija, mutta heillä ei ole lakisääteistä oikeutta osallistua suunnitteluun.
- Yhteistoimintalaki tarvitsee päivityksen, jotta se mahdollistaisi henkilöstön aidon osallistumisen kestävyystoimiin.
- Tradenomit ehdottavat, että kestävyystoimet sisällytetään osaksi yritysten säännöllistä vuoropuhelua.
EU:n sääntely (kestävyysraportointidirektiivi CSRD) velvoittaa yrityksiä raportoimaan tarkkoja lukuja päästöistään. Samaan aikaan Suomen ilmastolaki piirtää suuntaviivat hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä. Puitteet, tavoitteet ja mittarit ovat siis olemassa, mutta yksi olennainen lenkki puuttuu ketjusta. Yritysten suurin voimavara: henkilöstö.
Vaikuttavat kestävyystoimet edellyttävät henkilöstön aitoa osallistumista
Vaikka yritykset viestivät tavoitteistaan ulospäin, työyhteisön sisällä tehtävät kestävyystoimet jäävät liian usein vain johdon työpöydille. Laki ei tarjoa henkilöstölle roolia kestävyystoimissa, vaikka juuri työntekijät ovat työarjen parhaita asiantuntijoita.
Tällä hetkellä henkilöstöllä ei ole lakiin perustuvaa oikeutta osallistua tai tuoda näkemyksiään yrityksen kestävyystoimien suunnitteluun. Tämä on ristiriitaista, sillä henkilöstö on avainasemassa turhien päästölähteiden tunnistamisessa ja kestävämpien valintojen tekemisessä työarjessa. Aito osallistaminen voisi luoda uudenlaisia innovaatioita ja vauhdittaa siirtymää kestäviin toimintatapoihin.
Yrityksen muutoskyky siirtyä vihreämpään toimintaan riippuu myös henkilöstön asenteesta ja osaamisesta. Ympäristötavoitteet jäävät helposti saavuttamatta ilman henkilöstön ymmärrystä ja sitoutumista, joiden avulla kestävyystoimista muodostuu osa päivittäistä yrityskulttuuria.
Tässä henkilöstön edustajat ovat silta johdon ja käytännön välillä. He tuovat keskusteluun työntekijöiden näkökulman ja varmistavat, että suunnitelmat ovat realistisia, reiluja ja käytännössä saavutettavissa.
Näin tuomme ilmastotyön osaksi työyhteisön arkea: päivitetään yhteistoimintalaki
Suomalainen lainsäädäntö on jättänyt työntekijät ilmastotyön katsomoon. Vaikka tavoitteet on asetettu, yhteistoimintalaista puuttuu työkalu, jolla yrityksen kestävyystoimet tuotaisiin osaksi työyhteisön säännöllistä vuoropuhelua. Emme voi saavuttaa ilmastotavoitteita pelkällä ylätason raportoinnilla, jos ne, jotka työtä todellisuudessa tekevät, eivät ole mukana suunnittelemassa muutosta.
Jotta yrityksissä voitaisiin tehdä vaikuttavia kestävyystoimia, on yhteistoimintalain vuoropuhelua päivitettävä. Henkilöstölle on annettava aito mahdollisuus osallistua ja sitoutua yrityksen ympäristövaikutusten vähentämiseen. Todellinen muutos tapahtuu siellä, missä työ tehdään.
Tradenomien ratkaisu: kestävyystoimet osaksi säännöllistä vuoropuhelua
- lisätään yhteistoimintalain mukaisen vuoropuhelun kohteeksi yrityksen kestävyystoimet, niitä koskevat tavoitteet ja suunnitelmat kestävyystoimien edistämiseksi
- lisätään yhteistoimintalain mukaisen vuoropuhelun säännöllisesti annettaviin tietoihin tiedot yrityksen kestävyystoimista, niitä koskevat tavoitteet ja suunnitelmat kestävyystoimien vaikutusten edistämiseksi
Kestävyystoimet
Kestävyystoimet ovat toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään ympäristövaikutuksia, edistämään sosiaalista vastuuta ja varmistamaan taloudellinen elinvoimaisuus pitkällä aikavälillä.
Esimerkkejä kestävyystoimista
- Ympäristö: Energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvan energian käyttö, jätteiden vähentäminen ja kierrätys, päästöjen leikkaaminen.
- Sosiaalinen: Työntekijöiden hyvinvoinnin parantaminen, monimuotoisuuden edistäminen, vastuullinen hankintaketju, yhteisövaikutusten huomioiminen.
- Hallinto: Läpinäkyvä raportointi, eettinen liiketoiminta, riskienhallinta.
AI Liite
Tiivistelmä
Artikkelissa tarkastellaan henkilöstön keskeistä roolia yritysten kestävyysmurroksessa ja ilmastotyössä. Vaikka EU:n kestävyysraportointidirektiivi CSRD ja Suomen ilmastolaki asettavat tiukkoja velvoitteita ja tavoitteita, työntekijöiltä puuttuu lakisääteinen oikeus osallistua kestävyystoimien suunnitteluun.
Tradenomit esittää yhteistoimintalain päivittämistä siten, että yrityksen kestävyystoimet, tavoitteet ja suunnitelmat sisällytetään lakisääteisen säännöllisen vuoropuhelun ja annettavien tietojen piiriin. Henkilöstön aito osallistaminen auttaa tunnistamaan arjen päästölähteet ja sitouttamaan koko työyhteisön kestäviin toimintatapoihin.
Keskeiset faktat
-
EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) velvoittaa yrityksiä raportoimaan päästölukunsa tarkasti.
EU:n sääntely (kestävyysraportointidirektiivi CSRD) velvoittaa yrityksiä raportoimaan tarkkoja lukuja päästöistään.
-
Suomen ilmastolain tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.
Samaan aikaan Suomen ilmastolaki piirtää suuntaviivat hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä.
-
Henkilöstöllä ei nykylainsäädännön mukaan ole oikeutta osallistua yrityksen kestävyystoimien suunnitteluun.
Tällä hetkellä henkilöstöllä ei ole lakiin perustuvaa oikeutta osallistua tai tuoda näkemyksiään yrityksen kestävyystoimien suunnitteluun.
-
Tradenomit esittää kestävyystoimien, niiden tavoitteiden ja suunnitelmien lisäämistä yhteistoimintalain mukaisen säännöllisen vuoropuhelun kohteeksi.
lisätään yhteistoimintalain mukaisen vuoropuhelun kohteeksi yrityksen kestävyystoimet, niitä koskevat tavoitteet ja suunnitelmat kestävyystoimien edistämiseksi
Usein kysytyt kysymykset
Miksi henkilöstön osallistuminen on kestävyystyön puuttuva lenkki?
Henkilöstö tuntee työarjen käytännöt ja osaa tunnistaa turhat päästölähteet, mutta nykyinen lainsäädäntö ei takaa heille oikeutta osallistua kestävyystoimien suunnitteluun. Ilman henkilöstön sitoutumista ja ymmärrystä kestävyystoimet eivät juurru osaksi yrityskulttuuria.
Mitä muutoksia Tradenomit ehdottaa yhteistoimintalakiin?
Tradenomit esittää yhteistoimintalain päivittämistä niin, että yrityksen kestävyystoimet, niiden tavoitteet ja suunnitelmat lisätään säännöllisen vuoropuhelun ja annettavien tietojen piiriin.
Mitä osa-alueita yritysten kestävyystoimiin kuuluu?
Kestävyystoimet kattavat ympäristövastuun (esim. energiatehokkuus ja päästöjen leikkaaminen), sosiaalisen vastuun (esim. työntekijöiden hyvinvointi ja hankintaketjut) sekä hyvän hallinnon (esim. läpinäkyvä raportointi ja eettinen liiketoiminta).
Mikä rooli henkilöstön edustajilla on kestävyystoimissa?
Henkilöstön edustajat toimivat siltana johdon ja arjen välillä, tuovat työntekijöiden näkökulman keskusteluun ja varmistavat, että kestävyyssuunnitelmat ovat realistisia ja käytännössä toteutettavissa.
Keskeiset käsitteet ja toimijat
Ammattijärjestö, joka ajaa tradenomien ja asiantuntijoiden etuja sekä ehdottaa yhteistoimintalain uudistamista kestävyysasioissa.
Tradenomien finanssi- ja ICT-alan erityisasiantuntija ja artikkelin kirjoittaja.
Euroopan unionin direktiivi, joka asettaa yrityksille velvoitteen raportoida kestävyystiedoista ja päästöistä.
Suomen kansallinen lainsäädäntö, joka määrittelee tavoitteen saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.
Suomen laki työnantajan ja henkilöstön välisestä vuoropuhelusta ja neuvottelumenettelystä.
Kirjoittaja
Joonas Kopra
Toimialapäällikkö, työelämä ja työehdot, finanssi- ja ICT-ala
