Yhteistoimintalaki ja kestävyysmurros: Miksi henkilöstö on ilmastotyön puuttuva lenkki?
- Työelämä
EU:n sääntely (kestävyysraportointidirektiivi CSRD) velvoittaa yrityksiä raportoimaan tarkkoja lukuja päästöistään. Samaan aikaan Suomen ilmastolaki piirtää suuntaviivat hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä. Puitteet, tavoitteet ja mittarit ovat siis olemassa, mutta yksi olennainen lenkki puuttuu ketjusta. Yritysten suurin voimavara: henkilöstö.
Vaikuttavat kestävyystoimet edellyttävät henkilöstön aitoa osallistumista
Vaikka yritykset viestivät tavoitteistaan ulospäin, työyhteisön sisällä tehtävät kestävyystoimet jäävät liian usein vain johdon työpöydille. Laki ei tarjoa henkilöstölle roolia kestävyystoimissa, vaikka juuri työntekijät ovat työarjen parhaita asiantuntijoita.
Tällä hetkellä henkilöstöllä ei ole lakiin perustuvaa oikeutta osallistua tai tuoda näkemyksiään yrityksen kestävyystoimien suunnitteluun. Tämä on ristiriitaista, sillä henkilöstö on avainasemassa turhien päästölähteiden tunnistamisessa ja kestävämpien valintojen tekemisessä työarjessa. Aito osallistaminen voisi luoda uudenlaisia innovaatioita ja vauhdittaa siirtymää kestäviin toimintatapoihin.
Yrityksen muutoskyky siirtyä vihreämpään toimintaan riippuu myös henkilöstön asenteesta ja osaamisesta. Ympäristötavoitteet jäävät helposti saavuttamatta ilman henkilöstön ymmärrystä ja sitoutumista, joiden avulla kestävyystoimista muodostuu osa päivittäistä yrityskulttuuria.
Tässä henkilöstön edustajat ovat silta johdon ja käytännön välillä. He tuovat keskusteluun työntekijöiden näkökulman ja varmistavat, että suunnitelmat ovat realistisia, reiluja ja käytännössä saavutettavissa.
Näin tuomme ilmastotyön osaksi työyhteisön arkea: päivitetään yhteistoimintalaki
Suomalainen lainsäädäntö on jättänyt työntekijät ilmastotyön katsomoon. Vaikka tavoitteet on asetettu, yhteistoimintalaista puuttuu työkalu, jolla yrityksen kestävyystoimet tuotaisiin osaksi työyhteisön säännöllistä vuoropuhelua. Emme voi saavuttaa ilmastotavoitteita pelkällä ylätason raportoinnilla, jos ne, jotka työtä todellisuudessa tekevät, eivät ole mukana suunnittelemassa muutosta.
Jotta yrityksissä voitaisiin tehdä vaikuttavia kestävyystoimia, on yhteistoimintalain vuoropuhelua päivitettävä. Henkilöstölle on annettava aito mahdollisuus osallistua ja sitoutua yrityksen ympäristövaikutusten vähentämiseen. Todellinen muutos tapahtuu siellä, missä työ tehdään.
Tradenomien ratkaisu: kestävyystoimet osaksi säännöllistä vuoropuhelua
- lisätään yhteistoimintalain mukaisen vuoropuhelun kohteeksi yrityksen kestävyystoimet, niitä koskevat tavoitteet ja suunnitelmat kestävyystoimien edistämiseksi
- lisätään yhteistoimintalain mukaisen vuoropuhelun säännöllisesti annettaviin tietoihin tiedot yrityksen kestävyystoimista, niitä koskevat tavoitteet ja suunnitelmat kestävyystoimien vaikutusten edistämiseksi
Tuo äänesi kuuluviin!
Varmista, että mielipiteesi tulevat kuulluksi neuvottelupöydissä. Mitä enemmän meitä on, sitä vaikutusvaltaisempia olemme.
Kirjoittaja
Joonas Kopra
Erityisasiantuntija, finanssi- ja ICT-ala
