Tiivistelmä
- EU:n sääntely velvoittaa yrityksiä raportoimaan päästöistään, mutta henkilöstön osallistuminen kestävyystoimiin puuttuu.
- Henkilöstö on ilmastotoimien keskeinen asiantuntija, mutta heillä ei ole lakisääteistä oikeutta osallistua suunnitteluun.
- Yhteistoimintalaki tarvitsee päivityksen, jotta se mahdollistaisi henkilöstön aidon osallistumisen kestävyystoimiin.
- Tradenomit ehdottavat, että kestävyystoimet sisällytetään osaksi yritysten säännöllistä vuoropuhelua.
EU:n sääntely (kestävyysraportointidirektiivi CSRD) velvoittaa yrityksiä raportoimaan tarkkoja lukuja päästöistään. Samaan aikaan Suomen ilmastolaki piirtää suuntaviivat hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä. Puitteet, tavoitteet ja mittarit ovat siis olemassa, mutta yksi olennainen lenkki puuttuu ketjusta. Yritysten suurin voimavara: henkilöstö.
Vaikuttavat kestävyystoimet edellyttävät henkilöstön aitoa osallistumista
Vaikka yritykset viestivät tavoitteistaan ulospäin, työyhteisön sisällä tehtävät kestävyystoimet jäävät liian usein vain johdon työpöydille. Laki ei tarjoa henkilöstölle roolia kestävyystoimissa, vaikka juuri työntekijät ovat työarjen parhaita asiantuntijoita.
Tällä hetkellä henkilöstöllä ei ole lakiin perustuvaa oikeutta osallistua tai tuoda näkemyksiään yrityksen kestävyystoimien suunnitteluun. Tämä on ristiriitaista, sillä henkilöstö on avainasemassa turhien päästölähteiden tunnistamisessa ja kestävämpien valintojen tekemisessä työarjessa. Aito osallistaminen voisi luoda uudenlaisia innovaatioita ja vauhdittaa siirtymää kestäviin toimintatapoihin.
Yrityksen muutoskyky siirtyä vihreämpään toimintaan riippuu myös henkilöstön asenteesta ja osaamisesta. Ympäristötavoitteet jäävät helposti saavuttamatta ilman henkilöstön ymmärrystä ja sitoutumista, joiden avulla kestävyystoimista muodostuu osa päivittäistä yrityskulttuuria.
Tässä henkilöstön edustajat ovat silta johdon ja käytännön välillä. He tuovat keskusteluun työntekijöiden näkökulman ja varmistavat, että suunnitelmat ovat realistisia, reiluja ja käytännössä saavutettavissa.
Näin tuomme ilmastotyön osaksi työyhteisön arkea: päivitetään yhteistoimintalaki
Suomalainen lainsäädäntö on jättänyt työntekijät ilmastotyön katsomoon. Vaikka tavoitteet on asetettu, yhteistoimintalaista puuttuu työkalu, jolla yrityksen kestävyystoimet tuotaisiin osaksi työyhteisön säännöllistä vuoropuhelua. Emme voi saavuttaa ilmastotavoitteita pelkällä ylätason raportoinnilla, jos ne, jotka työtä todellisuudessa tekevät, eivät ole mukana suunnittelemassa muutosta.
Jotta yrityksissä voitaisiin tehdä vaikuttavia kestävyystoimia, on yhteistoimintalain vuoropuhelua päivitettävä. Henkilöstölle on annettava aito mahdollisuus osallistua ja sitoutua yrityksen ympäristövaikutusten vähentämiseen. Todellinen muutos tapahtuu siellä, missä työ tehdään.
Tradenomien ratkaisu: kestävyystoimet osaksi säännöllistä vuoropuhelua
- lisätään yhteistoimintalain mukaisen vuoropuhelun kohteeksi yrityksen kestävyystoimet, niitä koskevat tavoitteet ja suunnitelmat kestävyystoimien edistämiseksi
- lisätään yhteistoimintalain mukaisen vuoropuhelun säännöllisesti annettaviin tietoihin tiedot yrityksen kestävyystoimista, niitä koskevat tavoitteet ja suunnitelmat kestävyystoimien vaikutusten edistämiseksi
Kestävyystoimet
Kestävyystoimet ovat toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään ympäristövaikutuksia, edistämään sosiaalista vastuuta ja varmistamaan taloudellinen elinvoimaisuus pitkällä aikavälillä.
Esimerkkejä kestävyystoimista
- Ympäristö: Energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvan energian käyttö, jätteiden vähentäminen ja kierrätys, päästöjen leikkaaminen.
- Sosiaalinen: Työntekijöiden hyvinvoinnin parantaminen, monimuotoisuuden edistäminen, vastuullinen hankintaketju, yhteisövaikutusten huomioiminen.
- Hallinto: Läpinäkyvä raportointi, eettinen liiketoiminta, riskienhallinta.
Tuo äänesi kuuluviin!
Varmista, että mielipiteesi tulevat kuulluksi neuvottelupöydissä. Mitä enemmän meitä on, sitä vaikutusvaltaisempia olemme.
Lue lisää
Yhteenveto
Artikkelin keskiössä on yhteistoimintalain ja kestävyysmurroksen välinen suhde. Vaikka EU-sääntely ja Suomen ilmastolaki asettavat yrityksille kestävyystavoitteita, henkilöstö on usein sivuutettu näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Artikkelissa todetaan, että työntekijät ovat avainasemassa kestävien käytäntöjen tunnistamisessa, mutta heiltä puuttuu lakisääteinen oikeus osallistua toimenpiteiden suunnitteluun. Tradenomit esittää ratkaisuksi yhteistoimintalain päivittämistä siten, että kestävyystoimet ja -tavoitteet tulisivat osaksi säännöllistä vuoropuhelua työpaikoilla. Tämä edistäisi henkilöstön sitoutumista ja innovaatioita, jotka ovat välttämättömiä tehokkaalle siirtymälle kohti hiilineutraaliutta.
Usein kysytyt kysymykset
Miksi henkilöstön osallistuminen on puuttuva lenkki ilmastotyössä?
Henkilöstö on ilmastotoimien keskeinen asiantuntija, mutta heillä ei ole lakisääteistä oikeutta osallistua niiden suunnitteluun.
Mitä Tradenomit ehdottaa yhteistoimintalain päivitykseksi?
Tradenomit ehdottaa, että kestävyystoimet ja niitä koskevat tavoitteet ja suunnitelmat sisällytetään osaksi yritysten säännöllistä vuoropuhelua.
Mihin EU:n sääntely velvoittaa yrityksiä?
EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) velvoittaa yrityksiä raportoimaan tarkkoja lukuja päästöistään.
Mikä on Suomen ilmastolain tavoite?
Suomen ilmastolain tavoitteena on hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä.
Avainfaktat
- Henkilöstöllä ei ole tällä hetkellä lakiin perustuvaa oikeutta osallistua yrityksen kestävyystoimien suunnitteluun.
Tällä hetkellä henkilöstöllä ei ole lakiin perustuvaa oikeutta osallistua tai tuoda näkemyksiään yrityksen kestävyystoimien suunnitteluun.
- Tradenomit ehdottaa, että yhteistoimintalakia päivitetään lisäämällä kestävyystoimet osaksi säännöllistä vuoropuhelua.
Tradenomien ratkaisu: kestävyystoimet osaksi säännöllistä vuoropuhelua
- EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) velvoittaa yritykset raportoimaan päästöistään.
EU:n sääntely (kestävyysraportointidirektiivi CSRD) velvoittaa yrityksiä raportoimaan tarkkoja lukuja päästöistään.
- Suomen tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.
Suomen ilmastolaki piirtää suuntaviivat hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä.
- Henkilöstön aito osallistaminen voi luoda innovaatioita ja nopeuttaa siirtymää kestäviin toimintatapoihin.
Aito osallistaminen voisi luoda uudenlaisia innovaatioita ja vauhdittaa siirtymää kestäviin toimintatapoihin.
Mainitut tahot ja käsitteet
Ammattiliitto, joka ehdottaa yhteistoimintalain päivittämistä kestävyystoimien sisällyttämiseksi osaksi yritysten säännöllistä vuoropuhelua.
Suomalainen laki, jonka päivittämistä ehdotetaan, jotta henkilöstö voisi osallistua yritysten kestävyystoimien suunnitteluun ja toteutukseen.
EU:n direktiivi, joka velvoittaa yrityksiä raportoimaan yksityiskohtaisesti kestävyystoimistaan ja niiden vaikutuksista.
Artikkelin kirjoittaja ja Tradenomien erityisasiantuntija finanssi- ja ICT-alalla.
Kirjoittaja
Joonas Kopra
Erityisasiantuntija, finanssi- ja ICT-ala
