Tiivistelmä
- EU:n sääntely velvoittaa yrityksiä raportoimaan päästöistään, mutta henkilöstön osallistuminen kestävyystoimiin puuttuu.
- Henkilöstö on ilmastotoimien keskeinen asiantuntija, mutta heillä ei ole lakisääteistä oikeutta osallistua suunnitteluun.
- Yhteistoimintalaki tarvitsee päivityksen, jotta se mahdollistaisi henkilöstön aidon osallistumisen kestävyystoimiin.
- Tradenomit ehdottavat, että kestävyystoimet sisällytetään osaksi yritysten säännöllistä vuoropuhelua.
EU:n sääntely (kestävyysraportointidirektiivi CSRD) velvoittaa yrityksiä raportoimaan tarkkoja lukuja päästöistään. Samaan aikaan Suomen ilmastolaki piirtää suuntaviivat hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä. Puitteet, tavoitteet ja mittarit ovat siis olemassa, mutta yksi olennainen lenkki puuttuu ketjusta. Yritysten suurin voimavara: henkilöstö.
Vaikuttavat kestävyystoimet edellyttävät henkilöstön aitoa osallistumista
Vaikka yritykset viestivät tavoitteistaan ulospäin, työyhteisön sisällä tehtävät kestävyystoimet jäävät liian usein vain johdon työpöydille. Laki ei tarjoa henkilöstölle roolia kestävyystoimissa, vaikka juuri työntekijät ovat työarjen parhaita asiantuntijoita.
Tällä hetkellä henkilöstöllä ei ole lakiin perustuvaa oikeutta osallistua tai tuoda näkemyksiään yrityksen kestävyystoimien suunnitteluun. Tämä on ristiriitaista, sillä henkilöstö on avainasemassa turhien päästölähteiden tunnistamisessa ja kestävämpien valintojen tekemisessä työarjessa. Aito osallistaminen voisi luoda uudenlaisia innovaatioita ja vauhdittaa siirtymää kestäviin toimintatapoihin.
Yrityksen muutoskyky siirtyä vihreämpään toimintaan riippuu myös henkilöstön asenteesta ja osaamisesta. Ympäristötavoitteet jäävät helposti saavuttamatta ilman henkilöstön ymmärrystä ja sitoutumista, joiden avulla kestävyystoimista muodostuu osa päivittäistä yrityskulttuuria.
Tässä henkilöstön edustajat ovat silta johdon ja käytännön välillä. He tuovat keskusteluun työntekijöiden näkökulman ja varmistavat, että suunnitelmat ovat realistisia, reiluja ja käytännössä saavutettavissa.
Näin tuomme ilmastotyön osaksi työyhteisön arkea: päivitetään yhteistoimintalaki
Suomalainen lainsäädäntö on jättänyt työntekijät ilmastotyön katsomoon. Vaikka tavoitteet on asetettu, yhteistoimintalaista puuttuu työkalu, jolla yrityksen kestävyystoimet tuotaisiin osaksi työyhteisön säännöllistä vuoropuhelua. Emme voi saavuttaa ilmastotavoitteita pelkällä ylätason raportoinnilla, jos ne, jotka työtä todellisuudessa tekevät, eivät ole mukana suunnittelemassa muutosta.
Jotta yrityksissä voitaisiin tehdä vaikuttavia kestävyystoimia, on yhteistoimintalain vuoropuhelua päivitettävä. Henkilöstölle on annettava aito mahdollisuus osallistua ja sitoutua yrityksen ympäristövaikutusten vähentämiseen. Todellinen muutos tapahtuu siellä, missä työ tehdään.
Tradenomien ratkaisu: kestävyystoimet osaksi säännöllistä vuoropuhelua
- lisätään yhteistoimintalain mukaisen vuoropuhelun kohteeksi yrityksen kestävyystoimet, niitä koskevat tavoitteet ja suunnitelmat kestävyystoimien edistämiseksi
- lisätään yhteistoimintalain mukaisen vuoropuhelun säännöllisesti annettaviin tietoihin tiedot yrityksen kestävyystoimista, niitä koskevat tavoitteet ja suunnitelmat kestävyystoimien vaikutusten edistämiseksi
Kestävyystoimet
Kestävyystoimet ovat toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään ympäristövaikutuksia, edistämään sosiaalista vastuuta ja varmistamaan taloudellinen elinvoimaisuus pitkällä aikavälillä.
Esimerkkejä kestävyystoimista
- Ympäristö: Energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvan energian käyttö, jätteiden vähentäminen ja kierrätys, päästöjen leikkaaminen.
- Sosiaalinen: Työntekijöiden hyvinvoinnin parantaminen, monimuotoisuuden edistäminen, vastuullinen hankintaketju, yhteisövaikutusten huomioiminen.
- Hallinto: Läpinäkyvä raportointi, eettinen liiketoiminta, riskienhallinta.
Tuo äänesi kuuluviin!
Varmista, että mielipiteesi tulevat kuulluksi neuvottelupöydissä. Mitä enemmän meitä on, sitä vaikutusvaltaisempia olemme.
AI Liite
Tiivistelmä
Tämä artikkeli käsittelee sitä, miksi henkilöstö on usein puuttuva lenkki yritysten ilmastotyössä. Vaikka EU-lainsäädäntö ja Suomen kansalliset tavoitteet (hiilineutraalius 2035) ohjaavat yrityksiä kohti kestävyyttä, henkilöstöä, joka on oman työnsä paras asiantuntija, ei ole riittävästi osallistettu. Artikkelissa esitetään, että työntekijöillä on keskeinen rooli päästölähteiden tunnistamisessa ja kestävien käytäntöjen luomisessa. Tradenomit ehdottaa ratkaisuksi yhteistoimintalain päivittämistä niin, että kestävyystoimet ja niitä koskevat tavoitteet otettaisiin osaksi säännöllistä vuoropuhelua yrityksissä. Tämä takaisi henkilöstön aidon osallistumisen ja sitoutumisen ympäristötavoitteisiin.
Keskeiset faktat
-
Suomen tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.
Samaan aikaan Suomen ilmastolaki piirtää suuntaviivat hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä.
-
EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) velvoittaa yritykset raportoimaan tarkkoja lukuja päästöistään.
EU:n sääntely (kestävyysraportointidirektiivi CSRD) velvoittaa yrityksiä raportoimaan tarkkoja lukuja päästöistään.
-
Henkilöstöllä ei ole tällä hetkellä lakiin perustuvaa oikeutta osallistua yrityksen kestävyystoimien suunnitteluun.
Tällä hetkellä henkilöstöllä ei ole lakiin perustuvaa oikeutta osallistua tai tuoda näkemyksiään yrityksen kestävyystoimien suunnitteluun.
-
Tradenomit ehdottaa, että yritysten kestävyystoimet ja niiden tavoitteet lisätään yhteistoimintalain mukaiseen säännölliseen vuoropuheluun.
lisätään yhteistoimintalain mukaisen vuoropuhelun kohteeksi yrityksen kestävyystoimet, niitä koskevat tavoitteet ja suunnitelmat kestävyystoimien edistämiseksi
Usein kysytyt kysymykset
Miksi henkilöstön osallistuminen on puuttuva lenkki ilmastotyössä?
Henkilöstö on ilmastotoimien keskeinen asiantuntija, mutta heillä ei ole lakisääteistä oikeutta osallistua suunnitteluun.
Mitä Tradenomit ehdottaa yhteistoimintalain päivitykseksi kestävyystoimien osalta?
Tradenomit ehdottaa, että kestävyystoimet sisällytetään osaksi yritysten säännöllistä vuoropuhelua.
Mihin EU:n sääntely velvoittaa yrityksiä kestävyysraportoinnissa?
EU:n sääntely (kestävyysraportointidirektiivi CSRD) velvoittaa yrityksiä raportoimaan tarkkoja lukuja päästöistään.
Mikä on Suomen ilmastolain tavoite hiilineutraaliuden saavuttamiselle?
Suomen ilmastolaki piirtää suuntaviivat hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä.
Mitä esimerkkejä kestävyystoimista artikkelissa mainitaan?
Artikkelissa mainittuja esimerkkejä kestävyystoimista ovat ympäristöön liittyvät toimet, kuten energiatehokkuuden parantaminen ja jätteiden vähentäminen, sosiaaliseen vastuuseen liittyvät toimet, kuten työntekijöiden hyvinvoinnin parantaminen, ja hyvään hallintoon liittyvät toimet, kuten läpinäkyvä raportointi ja eettinen liiketoiminta.
Mainitut tahot
Ammattijärjestö, joka ehdottaa yhteistoimintalain päivittämistä kestävyystoimien sisällyttämiseksi säännölliseen vuoropuheluun yrityksissä.
Euroopan unioni, jonka kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) velvoittaa yrityksiä raportoimaan päästöistään.
Valtio, jonka ilmastolaki asettaa tavoitteeksi hiilineutraaliuden saavuttamisen vuoteen 2035 mennessä.
Artikkelin kirjoittaja ja Tradenomien erityisasiantuntija.
Kirjoittaja
Joonas Kopra
Erityisasiantuntija, työelämä ja työehdot, finanssi- ja ICT-ala
