Etusivu Uutiset Tradenomien mediaanipalkka nousi 4325 euroon

Tradenomien mediaanipalkka nousi 4325 euroon

• Työelämä
• Uutiset

24.02.2026

Tradenomien mediaanipalkka nousi 4,2 prosenttia verrattuna aiempaan vuoteen. Yleisin syy ansiotason nousuun oli edelleen työ- ja virkaehtosopimuksiin perustuvat palkankorotukset. Samalla reaalipalkat ylittivät viimein vuoden 2022 palkkojen notkahdusta edeltäneen tason.

Tradenomien mediaanipalkka on nyt 4325 euroa kuukaudessa.

Tradenomien jäsenistä 81 prosentilla palkka nousi edeltävästä vuodesta. Heistä 74 prosentilla ansioita nosti työ- ja virkaehtosopimukseen perustuva palkankorotus ja 20 prosentilla henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuva palkankorotus eli niin sanottu meriittikorotus.

– Liittojen neuvottelema yleiskorotus on yleisin syy jäsenistömme ansioiden nousuun ja niiden saajien määrä kasvoi viime vuodesta, työmarkkinatutkija Joonas Miettinen kertoo. – Yleiskorotuksilla turvaamme jäsentemme ansioiden nousua läpi työuran myös siinä vaiheessa, kun palkkaa ei päästä nostamaan työpaikkaa vaihtamalla tai etenemällä vaativampiin työtehtäviin.

Naistradenomien mediaanipalkka on keskimäärin 12 prosenttia pienempi kuin miesten. Keskeisin syy palkkaerojen taustalla on miesten ja naisten sijoittuminen osin eri toimialoille ja työtehtäviin. Naisista 57 prosenttia sijoittuu asiantuntijatehtäviin, kun miestradenomeilla vastaava luku on 64 prosenttia. Vaikka palkkaerojen syitä pystytään tunnistamaan jäsentutkimuksen perusteella, silti merkittävä osa miesten ja naisten palkkaeroista jää edelleen selittymättä.

– Selvityksemme mukaan sukupuolten välinen selittämätön palkkaero on 8,4 prosenttia tradenomimiesten hyväksi. Selittämätöntä palkkaeroa ei voi selittää esimerkiksi koulutuksella, kokemuksella tai tehtävien vaativuudella ja tämä on yksi keskeinen tasa-arvo-ongelma työelämässä, Miettinen sanoo.

– Sukupuolten välisten selittämättömien palkkaerojen korjaamiseksi tarvitaan monenlaisia työkaluja. Nykyiselläänkin tasa-arvolaki edellyttää työnantajan edistävän palkkatasa-arvoa, mutta selvästikään se ei ole vaikuttanut palkkaerojen kapenemiseen sukupuolten välillä, edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula huomauttaa.  – Selittämättömät palkkaerot alleviivaavat palkka-avoimuusdirektiivin tarvetta, jonka tavoitteena on lisätä palkkojen läpinäkyvyyttä.

Tradenomien reaalipalkkojen mediaani ylitti viimein vuoden 2022 palkkojen notkahdusta edeltäneen tason. Ostovoiman palautumiseen vaikutti matalan inflaatiotason lisäksi liittojen neuvottelemat palkankorotukset.

– Suomalaisten ostovoiman paranemisen taustalla on pääosin ammattiliittojen pitkäjänteinen neuvottelutyö, vaikka moni muukin toimija mielellään laskee sen omaksi ansiokseen, Rantamaula huomauttaa. – Työehtosopimuksiin perustuvat palkankorotukset lisäävät tradenomien ansioita noin 1600 euroa tänä vuonna. Tässä tilanteessa tuskin kovinkaan moni kykenisi yksilöllisesti sopimaan vastaavia korotuksia. Sopimustoimintamme tuottaa todistetusti taloudellista ennustettavuutta ja vakautta, vaikka sitä jatkuvasti haastetaan, sanoo Rantamaula.

Luottamus laskussa jo kolmatta vuotta

Positiivisista signaaleista huolimatta tradenomien luottamus omaan ja työpaikkansa tilanteeseen on laskussa jo kolmatta vuotta. Työpaikan tilannetta pidettiin vakaimpana finanssialalla ja tilitoimistoissa. Luottamusta koetellaan erityisesti teollisuudessa ja varsinkin ICT-alalla, jossa puolet Tradenomien jäsenistä piti irtisanomisia tai lomautuksia vähintäänkin mahdollisina. Samalla korkeakoulutettujen työttömyys on edelleen ennätyslukemissa. Joulukuussa työttömiä korkeakoulutettuja oli lähes 10 190 enemmän kuin yhdeksän vuotta sitten joulukuussa 2016, edellisen korkean työttömyyden aikana.  

– Kasvava työttömyys nakertaa luottamusta omaan työtilanteeseen, vaikka välitöntä irtisanomisuhkaa ei olisikaan päällä. Samaan aikaan monilla yksityisen ja julkisen sektorin työpaikoilla käydään muutosneuvotteluita, jotka osaltaan synnyttävät epävarmuutta tulevasta. Vaikutuksensa lienee myös vuodenvaihteessa voimaan tulleella lakimuutoksella, jolla helpotettiin irtisanomisia. Voidaan siis sanoa, että luottamusta koetellaan nyt monelta eri suunnalta, arvioi Miettinen.

– Työllistyminen on vaikeaa, eivätkä resurssipulasta kärsivät viranomaiset kykene millään hoitamaan tehtäviään täysimääräisesti. Tässäkin tilanteessa ammattiliitot kantavat vastuutaan tarjoamalla jäsenilleen työllistymistä edistäviä palveluja, Rantamaula muistuttaa. – Poliittisten päättäjien olisi viimein hyvä ymmärtää, että väärällä diagnoosilla on kohtalokkaita seurauksia. Työmarkkinat tarvitsevat nyt luottamusta, jota ei lainsäädännön uudistamisella ole saatu aikaan.

Olemme tutkineet tradenomien palkkausta ja työoloja ainoana liittona Suomessa jo lähes 30 vuotta. Vuotuisen jäsentutkimuksemme tiedonkeruu toteutettiin loka-marraskuussa 2025 ja siihen vastasi 2625 Tradenomien jäsentä.