Tradenomiliitto

Suomeen työelämälähtöinen ammatillinen tohtorintutkinto

Tiivistelmä:

  • Ammattikorkeakouluista ei voi suorittaa tohtorintutkintoa, mikä vaikeuttaa AMK:sta valmistuneiden siirtymistä tohtoripolulle.
  • Tradenomit ehdottaa ammatillisen tohtorintutkinnon käyttöönottoa, mikä voisi tukea työelämävaatimuksia ja kehittää yritysten innovaatioita.
  • 58% YAMK-tutkinnon suorittaneista on kiinnostunut ammatillisesta tohtorintutkinnosta.
  • Rahoitukseen voitaisiin käyttää nykyisiä TKI-rahoituslähteitä ja yritykset voisivat osallistua tohtoriopiskelijoiden palkkakuluihin.

Tohtorin tutkintoa ei voi suorittaa ammattikorkeakoulussa, ainoastaan yliopistossa. Tradenomit haluaa parantaa YAMK-tutkinnon suorittaneiden mahdollisuuksia ja esittää ammatilliseen tohtorintutkintoon tähtäävää jatko-opintopolkua. Ylempi AMK-tutkinto antaa mahdollisuuden jatkaa tohtoriksi, mutta on pohjatutkintona vain noin yhdellä tohtorilla kahdestasadasta. Käytännössä tie tohtoriksi on AMK:sta usein kivinen. Tradenomien erityisasiantuntija Tuomas Meriniemi näkee tilanteen taustalla useita syitä.

– Tohtoripolku toteutuu tavallisesti yliopisto-organisaation sisällä, ja ulkopuolelta tuleva joutuu tekemään enemmän töitä. Lisäksi AMK:sta valmistuneille ajatus siirtymisestä yliopiston puolelle voi tuntua vieraalta. On luotu systeemi, johon on vaikea päästä sisälle, ja joissain tapauksissa systeemin sisällä on syystä tai toisesta vieroksuttu AMK-taustaisia.

Jotkin AMK:t tekevät yliopistojen kanssa yhteistyötä, jolla tohtoripolulle astumista pyritään helpottamaan, mutta kaikilla ei Meriniemen mukaan ole tähän aitoja mahdollisuuksia.

Ammattitutkijoiden sijaan tutkivia ammattilaisia

Keinona ongelman ratkaisuun Tradenomit esittää, että Suomessa otetaan käyttöön ammatillinen tohtorintutkinto. Tämä on yksi liiton kärkiteemoista eduskuntavaaleissa 2027.

Tilausta tutkinnolle olisi.

– YAMK-tutkinnon suorittaneista 58% on Tradenomien osaamisselvityksen mukaan kiinnostunut suorittamaan AMK-tohtoritutkinnon, kertoo Meriniemi.

Tradenomit edellyttää ammatilliseen tohtorintutkintoon työelämävaadetta, joka voisi olla esimerkiksi viisi vuotta.

Ammatilliset tohtorit voisivat auttaa luomaan innovaatioita, jotka ovat heti hyödynnettävissä.

– Perinteiset tohtoritutkinnot tuottavat ammattitutkijoita, tämä tuottaisi tutkivia ammattilaisia. Se sopisi luontevasti vaikkapa työelämässä pitkälle edenneelle, jonka rooli johtajana on kasvamassa. Tutkinto tukisi koko työpaikan johtamista ja kehittämistä, Meriniemi visioi.

Ammattikorkeakouluilta laaja tuki tutkinnon perustamiselle

– Yliopistoissa tehdään paljon perustutkimusta, mutta Suomessa sitä ei osata tarpeeksi hyvin hyödyntää yrityksissä ja esimerkiksi tuotekehityksessä. Ammatillinen tohtorintutkinto toisi tähän parannusta, sanoo vararehtorina Hämeen ammattikorkeakoulussa toimiva Heidi Ahokallio-Leppälä.

Hän on puheenjohtaja 14 ammattikorkeakoulun yhteisessä työryhmässä, joka on valmistellut ehdotuksen ammatillisen tohtorintutkinnon perustamiseksi seuraavan hallituskauden aikana. Tutkinto olisi samantasoinen kuin yliopistojen tohtoritutkinnot, mutta sen kulmakivinä olisivat työelämälähtöisyyden lisäksi monialaisuus ja ratkaisuhakuisuus.

– Ammatilliset tohtorit voisivat auttaa luomaan innovaatioita, jotka ovat heti hyödynnettävissä. Tärkeää on, että koulutus tapahtuu tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa ja että koulutettavat saavat riittävästi ohjausta.

Esimerkkinä innovaatiosta, jossa tarvitaan monialaista ja ratkaisuhakuista otetta, Ahokallio-Leppälä nostaa esiin terveydenhuollon itsepalvelujärjestelmät.

– Niiden suunnittelussa pitää olla ymmärrystä sekä asiakkaiden käyttäytymisestä, teknologiasta että palvelumuotoilusta.

Mitä hyötyä, mistä rahat?

  • Suomi on linjannut, että tutkijakoulutettujen määrää yrityksissä lisätään ja T & K -menojen osuutta BKT:stä nostetaan, v. 2030 tavoitetaso on 4 prosenttia; ammatillinen tohtorinkoulutus tukee päämäärää.
  • Maailmalla on paljon esimerkkejä ammatillisista tohtorintutkinnoista, kuten Professional Doctorate (prof. doc) ja Doctor in Business Administration (DBA).
  • Rahoitukseen voisi käyttää osin nykyisiä TKI-rahoituslähteitä, mutta koska tavoite on suora liiketoiminnallinen vaikuttavuus, yritykset voisivat osallistua mm. tohtoriopiskelijan palkkakuluihin.

Teksti: Mikko Nikula

Aiheeseen liittyvät artikkelit