Etusivu Työelämä Uusien taitojen oppiminen kiinnostaa tradenomeja

Uusien taitojen oppiminen kiinnostaa tradenomeja

• Työelämä

22.04.2026

Tradenomit haluavat kehittää osaamistaan, mutta työn ohessa tapahtuvan opiskelun esteitä pitää purkaa.

Tammikuussa julkistettiin osaamisselvitys, Tradenomien ja Insinööriliiton yhteishanke, jonka toteutti Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Tradenomivastaajia oli vähän yli 700.

– Selvitys antoi meille arvokasta tietoa siitä, miten jäsenet näkevät oman osaamisensa ja mitä he ajattelevat sen kehittämistarpeista, taustoittaa Tradenomien tutkija Joonas Miettinen.

– Nyt pystymme paremmin viemään jäsenten viestiä työnantajille, poliittisille päättäjille ja ammattikorkeakouluille, lisää erityisasiantuntija Tuomas Meriniemi.

Näin osaamista halutaan kehittää

Vastaajista 70 prosenttia tahtoo hakeutua johonkin koulutukseen, joko tutkintoon johtavaan tai jonkin tietyn osa-alueen taitoja parantavaan. Varsinkin ylempi AMK-tutkinto kiinnostaa.

– Yli kolmasosa kertoi, että aikoo seuraavan viiden vuoden aikana hakeutua sitä suorittamaan, sanoo Miettinen.

Kun vastaajilta kysyttiin, mistä aiheista he kaipaavat koulutusta, avoimissa vastauksissa nousi vahvimmin esille tekoälyn hyödyntäminen työssä. Myös digitalisaatiosta ja ylipäätään uusista teknisistä järjestelmistä halutaan lisäoppia. Moni vastaaja koki tarvetta kohentaa sosiaalista osaamistaan, kuten johtamis- ja ihmissuhdetaitoja.

– Nykyisessä työelämässä korostuu verkostomainen työtapa. Tarvitaan vuorovaikutustaitoja ja kykyä ryhmätyöhön. Puheella vaikuttaminen ja omien kantojen saaminen eteenpäin, eli klassiset retoriset taidot ovat myös hyvin tärkeitä. Lisäksi haluttiin koulutusta itsensä johtamiseen ja oman työn organisointiin.

Osaamisen kehittämisen esteet

Vastaajat arvioivat, että omasta osaamisesta on työn kautta tullut noin 70 prosenttia ja tutkinnon kautta 30 prosenttia.

– Tutkinto antaa hyvän pohjan, ja osaaminen karttuu sen jälkeen verkkaisesti työssä, tulkitsee Tuomas Meriniemi.

Suurimmat esteet lisäkouluttautumiselle ovat ajan puute, työn kuormittavuus ja opintojen muun elämän sovittamisen vaikeus.

Päämotivaationa kouluttautumiseen on halu tietää kiinnostavista aiheista sekä hyödyllisten taitojen oppiminen. Näiden jälkeen tulevat mahdollisuus saada enemmän palkkaa, edetä uralla ja kyky tehdä oma työ paremmin. Yleisimmät esteet lisäkoulutuksen hankkimiselle ovat ajan puute, työn kuormittavuus ja vaikeus sovittaa opintoja muuhun elämään. Myös taloudelliset syyt painavat vaakakupissa.

Osaamisen kehittäminen työelämässä

Tradenomien tavoite on, että jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen onnistuisivat työelämässä sujuvasti.

– Näemme, että on olemassa selvä tarve aikuiskoulutustuen kaltaiselle mallille, Meriniemi sanoo.

Liitto toivoo työnantajien kannustavan enemmän kouluttautumiseen. Tradenomit on myös esittänyt, että työnantajilla tulisi olla mahdollisuus tarjota verovapaana henkilöstöetuna kouluttautumisetu, joka vertautuisi lounasetuun.

– Mahdollisuus opiskella opintovapaalla työn ohessa nykyistä joustavammin kuuluu sekin liiton tavoitteisiin. Meriniemi muistuttaa, että tekemänsä vaikuttamistyön ja edunvalvonnan lisäksi Tradenomit tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen, kuten koulutuksia ja urapalveluja.

Tradenomien ja insinöörien koulutustarpeet samankaltaisia

Tarvitaan koulutusta tekoälystä, sillä työn arjessa siihen ei ehdi perehtyä tarpeeksi. Ihmissuhdetaitoja kannattaa opiskella, jotta työpaikan haastavat tilanteet hoituvat helpommin.

Tradenomit ja insinöörit kokivat osaamiskyselyssä koulutustarpeensa hyvin samanlaisina. Yllättävää, vai mitä?

– Kyllä ja ei. Työtehtäväthän ovat näillä ryhmillä keskimäärin aika erilaisia, mutta tulokset kertovat, että tietyt muutostrendit leikkaavat läpi koko työelämän. Tekoäly vaikuttaa sekä taloushallinnon ammattilaiseen että suunnittelutyötä tekevään insinööriin, kertoo tutkija Joonas Miettinen.

Artikkeli julkaistu Tradenomi-lehdessä 1/2025. Teksti: Mikko Nikula.